Kaikkihan sen tietää. Pienet koirat räkyttää tai poseeraa julkkisten kainaloissa somekuvissa. Pieni koira on asuste, helppo koira, jota ei tarvitse ulkoiluttaa tai kouluttaa, mutta saa pukea söpöihin vaatteisiin.

Daizy on tästä oiva esimerkki. Koira, joka on onnekseen pelastettu pentutehtaasta jo nuorella iällä. Koira, jota ei pitäisi olla olemassa.

Tirrin emä, suku, syntymä, ensimmäinen vuosi on kaikki hämärän peitossa. Onneksi hän ei sentään ole ehtinyt tuottaa lisää pieniä tirrejä takakonttimyyntiin.

Pienet koirat keräävät helposti ihastusta ja herättävät helliä tunteita. Kun olemme kävelyllä Daizy saa osakseen huokailua, ihastuneita kiljahteluja ja kohti kurottelevia käsiä ja kaikkea tätä tirri, ainakin vielä, pelkää hurjasti. Minulla on siis tällä hetkellä juurikin se kaikkien inhoama räkyttävä pikkurakki, joka ei ymmärrä antautua vieraiden ihmisten ihailun kohteeksi.

Kun tilannetta miettii pari kiloisen koiran näkövinkkelistä pelko onkin varsin ymmärrettävä reaktio. Kaikki on valtavan isoa, äänekästä ja liikkuvaa ja kun jo mustikanvarvut ovat itseä korkeammat ovat ihmiset taivaaseen asti yltäviä jättejä, joista harva kunnioittaa tirrin rajoja. Extrana tämä pieni tirri on vielä viettänyt ”tynnyrissä” ensimmäiset hetkensä ja maailmassa on joka päivä paljon uutta ihmeteltävää ja sulateltavaa.

Daizy ehti kerätä rohkeutta hyvässä hoidossa reilun vuoden ennen meille muuttoa. Hän oli ollut kaikkea pelkäävä ja alleen pissaava pikkuinen rääpäle, jonka sosiaalistaminen ja ylipäätään koiramainen elämä oli ollut hyvin todennäköisesti tyystin puutteellista elämän ensimmäiset kuukaudet.

Meille muuttaessaan Daizy osasi kuitenkin jo paljon asioita! Luoksetulo, valjaiden ja vaatteiden pukeminen, kynsien leikkuu ja kevythäkkiin meno sujuivat mallikkaasti. Kuitenkin monia perusasioita opettelemme nyt yhdessä sopivan hitaaseen tahtiin.

Alkuun hihnan kiristyminen ulkona sai tirrin jäätävään paniikkiin ja sainkin tehdä hurjasti töitä sekä hihnan, että tirrin varovaisen suunnan ohjailun kanssa. Tirri paineistuu todella helposti ja pienikin ehdotus suunnan muutoksesta sai koiran ryntäämään pakoon aivan toiseen suuntaan. Samoin suoraan kohti kävelevät ihmiset saivat koiran säntäilemään holtittomasti, jolloin hihna kiristyi varmasti ja kaaos oli valmis.

Nyt hihnan ajoittainen kiristyminen ei enää niin ahdista, tirri osaa, usein, kiertää takaisin pylvään tai puun takaa. Ihmisiä ja koiria ihmettelemme hieman kauempaa LATin voimin ja olemme jo muutaman sekunnin istuskelleet rauhoittumassa penkillä tai kivellä maailman menoa ihmetellen.

Kun koira on pieni ihminen saattaa helposti alkaa ohjailla murrea voimalla. Koira, jota vedetään lenkillä hihnasta on surullisen tuttu näky ja pieni on helppo napata syliin kun ihmisen tarve niin vaatii. Näin on käynyt myös Daizylle. Hän lähes kammoaa syliä. Kun Daizy pelastettiin hän oli aina alkuun pissannut alleen syliin jouduttuaan, niin pelottavaa ihmisen läheisyys ja oman liikkumisen rajoittaminen tirrille oli.

Olisikin todella, todella tärkeää aina saada koira toimimaan omasta halustaan, eikä meidän voiman kautta. Esimerkiksi jos koira pitää saada pois sohvalta koiran tulee itse haluta siirtyä tai jos koira matkustaa autossa häkissä koira haluaa itse sinne kivuta.

Se ilta, kun Daizy kiipesi sohvalla syliini oli liikuttava. Pieni tirri kiipesi varovasti syliin, pyysi rapsutuksia ja hetken harkittuaan heittäytyi selälleen. Olin luottamuksen arvoinen ja turvallinen ihminen.

Nyt olemme alkaneet harjoitella syliin hyppäämistä minun pyynnöstäni, tavoitteena saada tirri tarvittaessa hyppäämään ulkona syliin, jos tarve niin vaatii. Matka on pitkä, mutta meillä ei ole kiire.

Moni koira kaipaa vaatetta Suomen vuodenaikojen mukaan, niin myös olemattoman karvan kasvattanut Daizy. Oikeastaan ilmastomme ei ole ollenkaan sovelias pienen lähes karvattoman koiran eloon, mutta teen parhaani, että koira voi hyvin.

Valjaiden ja varsinkin vaatteiden pukeminen saattaa kuitenkin olla koiralle kauhistus. Koira kaapataan syliin, tassuja käännellään, pää käy vaatteen uumenissa pimeydessä ja kangas saumoineen tuntuu oudolta ihoa vasten. Sitten pitäisi reippaasti lähteä kävelemään tai päätyy puupökkelönä ”hauskalle” somevideolle ja sama toistuu seuraavan ulkoilun yhteydessä. Ei siis ihme, että koirat keksivät juosta sohvan alle piiloon nähdessään ihmisen kädessä pelottavan vaatteen.

Aivan yhtä tärkeää kuin opettaa koiralle hyvä hihnakäytös on tehdä varusteiden pukemisesta hauska yhteinen hetki ennen seikkailua ulkona maailmassa.

Vaatteen tulee olla koiralle sopiva, helppo pukea, hengittävä, sähköistymätön ja äänetön. Vaikka tekisi mieli pukea koira jouluna tai juhannuksena hassuun rooliasuun kannattaa asiaa miettiä koiran kannalta. Onko asu koiralle mieluinen vai vain meidän ihmisten hupia ja sirkusta?

Entäs sitten ne hoitotoimenpiteet? Kun pieni koira pitää pestä, niin ihminen nappaa koiran kainaloon, kantaa kylppäriin ja saa taas ”kivan” somevideon kylpyvaahdon alla tärisevästä silmiään räpyttelevästä ja itseään rauhoittelevasta koirasta. Joskus jotkin hoitotoimenpiteet on toki pakko tehdä, kuten haavahoidot, mutta monista toimenpiteistä voi tehdä koiralle niin mukavia, että hän itse osallistuu ja ryntää paikalle innokkaana.

Meillä esimerkiksi kylppäristä löytyy toisinaan nuolumatto Daizyn lempiherkuilla avoimen suihkun läheisyydestä. Näin itse kylppäriin ja veteen liittyy hyviä mielleyhtymiä ja pikkuhiljaa etenemme kohti pesuhetkeä.

Pienikin koira on myös koira lajityypillisine tarpeineen. Koiran tulee saada elää koiramaista elämää etsien, vaanien, haistellen, kaivaen, saalistaen, kätkien ja pureskellen sallittua saalista.

Nyt kun opimme elämään yhteistä taloutta on ollut huimaa nähdä miten Daizy innostuu tuoksuista, haluaisi lähteä seuraamaan peuran jälkiä, piilottaa porkkanan paloja (superherkku) sohvatyynyjen väliin ja seuraa miten Terrieri suolistaa pehmoleluja. Pienen koiran sisällä asuu suuri saalistaja, joka näyttäytyy meille päivä päivältä enemmän.

Monilla roduilla on omia haasteitaan terveyden saralla ja pieniä koiria vaivaavatkin usein sikin sokin kasvavat hampaat pienessä suussa, luksoituvat polvet, isojen silmien rähmiminen sekä ylipäätään hennot raajat. Monipuolinen liikunta, terveellinen ravinto ja säännöllinen kehonhuolto ovat avain myös pienten koirien hyvään elämään. Sekä se, että kasvattajat ovat vastuullisia pentuja teettäessään, kukaan ei sorru ostamaan söpöä koiraa epämääräisistä oloista ja jo hankitun koiran erityistarpeista huolehditaan.

Ihminen taas pysyy hyvinkin vetreänä, kun pientä tirriä palkitessa saa kumartua (ei tietenkään koiran päälle) hyvinkin alas pienen pientä namia tarjotessaan koiralle.

Vaikka en koskaan pienestä koirasta olekaan haaveillut on Daizy jo nyt opettanut minulle hurjan paljon uutta, murtanut omia asenteita ja ennakkoluuloja ja valloittanut sydämen omalla liikuttavan herkällä ja elämäniloisella olemuksellaan. Opetamme ja opimme toisiltamme joka päivä uutta yhdessä matkaa tehden.

Samalla toivon, ettei hänen taustallaan olevia koiria enää syntyisi tähän maailmaan, että pentutehtailu ei olisi kannattavaa bisnestä ja trokarit keskittyisivät hyvään oman ahneuden sijaan.

Jätä kommentti

Trending

Website Powered by WordPress.com.