Koiran tavarataivas

Koiran mukana kotiin kulkeutuu hiekkaa, kuraa, ehkä jokunen punkki ja melkoinen määrä tavaraa.

IMG_5132
Pieni osa Taisto Terrierin tavaroista.

Eteisestä löytyy heti tärkeimmät. Ulkoiluvälineet. Taisto Terrierin korista löytyy kahdet valjaat, kaksi pantaa, nahkahihna, liina, flexi ja kokoelma heijastimia, tassupyyhkeitä ja kakkapusseja.

Pyrin pitämään korissa vain tarpeellisen. Varavaljaat ovat kultaa kalliimmat, kun käyttövaljaista hajoaa lukko lauantai-iltana. Tai koira heittäytyy ulkona kierimään kurassa. Erittäin harvoin käytössä on panta. Lähinnä tarvitsemme sitä kesällä, uintireissuilla. Hihnoista eniten käytössä on flexi tai liina, kaupunkireissuilla lyhyt nahkahihna on helpoin ja siistein.

Vaatekorista löytyy sadetakki, toppatakki, 2,villapaitaa ja topatut tossut, joita ei ole käytetty kertaakaan. Tossut saimme edesmenneen koirakaverin perintönä, siinäkään perheessä tossuja ei oltu käytetty koiran elinaikana. Vaatteiden tarve riippuu toki koirasta ja turkin laadusta. Taisto Terrieri lähtee sadesäällä helpommin ulos sadetakilla ja talven viimassa ja pakkasessa toppatakki on tarpeen. Villatakit ovat ehkä turhakkeita, käytössä ne ovat viileällä säällä veneilemässä tai mökillä.

Kylppäristä löytyy koiran oma lääkelaatikko. Lääkkeet vatsakipuihin, korvahuuhde, punkkipihdit ja retkeilyyn ensiapulaukku. Lisäksi hyllyllä ovat kynsisakset ja harja turkin hoitoon. Koirashamppoo, aurinko- ja tassurasvat odottavat kesää hyllyn perällä.

Keittiössä on oma laatikko, josta löytyy retkiruokaa, virikeleluja ruokintaan ja mieluiset kuivanamit. Toisessa laatikossa on koulutustarvikkeet, haju- ja värierotteluun, keilaamiseen ja muuhun puuhaan. Koska Taisto Terrieri syö kotiruokaa ja minä rakastan pakastemarjoja on koiran ruuille oma pieni pakastin. Näin minä saan päivittäiset marjat ja silti tilaa löytyy myös erissä ostamalleni lihalle, josta teen kerran viikossa koiran ruuat.

Tavarat, jotka eivät ole välttämättömiä, mutta meille tarpeellisia löytyvät vaatehuoneen laatikosta. Terrierin retkitarpeet. Makuupussi, pelastusliivit, reissuviltit, pyyhkeet ja kokoontaittuvat ruokakipot.

Ympäri asuntoa ripoteltuna löytyy vielä leluja, palloja ja koiran Tärkeitä-Piilotettuja-Asioita. Sadepäivien tarpeellinen peli ja puuhalaatikko löytyy sohvan takaa ja työpöydän viereltä löytyy peti, jota Taisto Terrieri käyttää vain luiden kätkemiseen. Se ideaali kuva koirasta, joka nukkuu jaloissa, kun itse tekee töitä koneella ei siis meidän perheessä toteutunut.

Melkoinen määrä tavaraa pienelle eläimelle. Vaikka olen pentuhuuman jälkeen välttänyt turhia ostoksia on tavaraa kertynyt iso matkalaukullinen.

2014-12-15 19.09.31
Lahjapaperien repiminen on Taisto Terrierin mieleen.

Meidän ihmisten tapana on osoittaa kiintymystä tavaralla. Olen itsekin kantanut matkoilta tuliaisina Taisto Terrierille leluja. Lelu on toki mieleinen, mutta koirani on taatusti iloisempi minun kotiinpaluusta, kuin uudesta lelusta lelukopassa. Joillekin meille on tärkeää, että panta ja hihna sointuvat yhteen omaan vaatetukseen, koira kulkee trendiväreissä, koira saattaa harrastaa jotakin, mikä vaatii tykötarpeita, kuten meidän retkeily.

Ostaa sitten koiralle uuden ruokakupin, takin tai shampoon jokainen meistä tekee valinnan. Tuotteen hinta, laatu tai vaikka tuotteen väri ratkaisevat ostammeko tuotteen tältä vai tuolta myyjältä. Tuotteiden alkuperää voi olla vaikea selvittää, tai sitä minkälaisissa oloissa tuote on tehty. Itse yritän suosia kotimaisia valmistajia, Aasia on epäilyttävä alkuperä niin Taisto Terrierin leluille, kuin ruuallekin. Suosin myös kirpputoreja, vaihtokauppaa ystävien kesken ja lainaamista.

Nettikaupat ovat helppoja, jos kyseessä on vaikka ruoka. Itse tilaan ruokaa noin joka toinen kuukausi kotiovelle toimitettuna. Palvelu on loistavaa, lihan alkuperän saa selvitettyä ja kuski kantaa painavan laatikon ovelle. Täydellistä!

Vaikeampia ovat sovitettavat tuotteet. Esimerkiksi takkia tai pelastusliiviä en ostanut sovittamatta. En myöskään ostanut automaattisesti halvinta mallia, vaan tutkin ominaisuuksia ja materiaaleja niin hyvin, kuin tietoa löysin. Erityisvarusteissa, kuten pelastusliiveissä kannattaa kuunnella myös myyjää. En tiennyt, että osa liiveistä on jopa vaarallisia koiralle, kun liivien kelluntapiste on väärä.

Taisto Terrieri rakastaa leluja! Varsinkin uusia leluja. Joten kierrätän leluja ystävien kesken. Toiselta koiralta tuoksuva lelu on paljon kiinnostavampi, kuin oma jo kertaalleen retuutettu. Samoin pidän aina osan leluista piilossa. Pestyt lelut odottavat vuoroaan kaapissa ja menevät koiralle aina uudesta. Lelujen vaihtopäivä on terrierin joulu.

2015-03-04 19.31.29
Älypelit eivät ole välttämättömiä, mutta helpottavat sadepäivien energianpurkua.

Ostamista voi myös välttää kekseliäisyydellä. Pahvilaatikolla voi kouluttaa ja virikkeistää, ihan tavalliset kodin tavarat muuttuvat pienellä vaivalla koiran puuhamaaksi. Lattialle asetettu peili ja sen päälle ripotellut namit saavat Taisto Terrierin kerta toisensa jälkeen hämmentymään uudesta leikkikaverista.

Me koirien omistajat olemme valtava joukko kuluttajia ja meidän ostovalinnoilla on merkitystä. Jos me kaikki jättäisimme fleecestä tehdyt lelut kauppaan niiden valmistus lopetettaisiin, tai jos vaatisimme, että lelut ja tarvikkeet ovat valmistettu tehtaissa, joissa työntekijöille maksetaan kunnon palkka. Tai koirien herkkuluut ja namit olisivat oikeasti turvallisia ja ravitsevia. Tai suosisimme kotimaisia valmistajia aina, kun mahdollista.

Lisää koirien ympärillä pyörivästä rahasta tässä ansiokkaassa kirjassa

 

 

Namaste Aurinko ja luokse tuleminen!

Vihdoin ihana Aurinkoinen sunnuntai !

tämä outo valoilmiö tapahtui siis viime sunnuntaina 7-1-2018

aurinkoa tammikuussa
Ihana Itämeri ja Aurinko armas

Mini-mäyräkoira autoon ja ulos! Ajettiin rannalle. Aurinko muuttaa hetkessä kaiken: energian, maiseman, värit, Itämeren, luonnon, tuoksut…. meidän molempien aistit kiittävät. Namaste!

Mini näytti nauttivan, olihan melkein, korostan siis melkein 🙂 kesäinen meininki. Lämpötila oli väärä…..Hiekkaranta, meri liplatti kivasti, aurinko paistoi siniseltä taivaalta.

Rantakivillä
Etsi Mini kuvasta

Eihän me nyt ilman namien piilotusta ja maksapasteijaa tehty tätäkään ulkoilua 🙂
Miten oiva kivikasa tähän touhuun ! Tämä sattui olemaan juuri sopivan korkuinen, tuosta päältä joutui ihan tosissaan venyttämään takasääriä ja vatsaa.
Hirmuisesti kun varvisteli niin ei jäänyt herkut saamatta.

 

Herkkua kviikassassa 2
Maksapasteijaa, nam!

Huomasin että ranta on hiljentynyt,  joten ajattelin kokeilla pitkästä aikaa luokse tulemista…kuinka hyvin se on muistissa? nyt kun oli kerrankin tilaa ja valoisaa.

Ei me kaikessa olla täydellisiä, ei todellakaan, mutta tämä asia me osataan. Olen onnistunut (ainakin omasta mielestä, sehän on pääasia) tässä hyvin.

Kohta kolme vuotta olen tehnyt samaa rutiinia, siis ihan pennusta asti. Käytän huomiomerkkiä kahteen asiaan, tai oikeastaan se tarkoittaa Minille kahta asiaa. Merkki on nivoutunut samaksi. Saan merkillä sen huomion esim. suuntaa vaihtaessa. Mini on myös oppinut että mamman luokse kannattaa mennä, palkintona tulee herkkua! Olen siis sen arvoinen että kannattaa tulla.

Jollain toisella koiralla palkka voi ollae esim. ihana lelu.

Tee itsestäsi kannattava/palkitseva koiralle.

Luoksetulo on hyödyllinen ennen kaikkea ennakoinnissa. Silloin se vielä toimii takuuvarmasti. En osaa sanoa paniikkitilanteista, onneksi, sillä meillä ei ole niitä ollut. Mutta saattaa siinäkin tilanteessa olla tuttu signaali koiralle ja toiminta lähteä selkärangasta.  Teen merkin suulla (sama kuin hevosen kannustus), näin ääni on neutraali, siihen ei tule mitään tunnetiloja mukaan. Tunnetilasi vaikuttaa koiran luoksetuloon. Esim. joudut huutamaan hädissäsi tai tai olet kiihdyksissä, tunteet välittyy äänensävyyn heti.

Ketju on tämä:

merkki – kehu (heti kun tulee sinua kohti) – palkkio – kiitos (meillä herkku loppuu)  – mennään (tietää että matka jatkuu, usein edelleen vapaana)  – merkki – kehu – palkkio jne

Toimii metsässä ja vaikka koira olisi vähän kauempanakin. Kyllä ne kuulee.

Palkkiota voi vähentää ja on tarkoituskin kun homma alkaa toimia. Joka kerralla ei tarvitse saada herkkua. Tuosta tulee automaatio kun toistaa tarpeeksi.

tässä video:

Otetiin me ihan vaan chillatenkin, puiston penkillä.

puistonpenkillä
No en mä nyt oikeen haluaisi poseerata…:-)

Kesää odotellessa. Paistoi se aurinko useampana päivänä!

Namaste 🙂

 

 

 

 

Huuhaata vai totta?

Istuin muutama vuosi sitten luentosalin lattialla viltin päällä ja ojentelin Taisto Terrierin haisteltavaksi pieniä ruskeita lasipulloja, joissa tuoksuivat erilaiset eteeriset öljyt. Luennoitsija ohjeisti tekemisiäni ja samalla valitsi uusia pulloja koirani haisteltavaksi. Tuo viikonloppu muutti minun ja Taisto Terrierin eloa.

IMG_4770
Taisto Terrieri nukkuu eteeristen öljyjen tuoksussa.

Zoopharmacognosy, tarkemmin  applied zoopharmacognosy, oli löytänyt tiensä Suomeen. En ole löytänyt sanahirviölle sujuvaa käännöstä, mutta yksinkertaisesti kyse on eläimen itsensä kyvystä lääkitä itsensä luonnosta löytyvillä rohdoilla.

Tämä saattaa kuulostaa pahimman luokan hölynpölylle ja ehkä se sitä onkin. Mutta.  Minä olin jo ennen tuota viikonloppua huomannut, että Taisto Terrieri etsii välillä ulkona aivan tiettyä kasvia syödäkseen. Minusta se on samanlainen vihreä ruohonkorsi, kuin kaikki muutkin, mutta selvästi koirani tuntee kasvit minua paremmin. Mikään muu ruoho tai lehti ei vatsavaivaiselle koiralleni kelpaa. Miten koirani tunnistaa kasvin? Mistä Taisto Terrieri on oppinut, että juuri tämä lehti auttaa rauhoittamaan vatsan?

Caroline Ingraham on tutkinut jo yli 30 vuotta eläinten kykyä parantaa itsensä. Samalla hän on matkustanut ympäri maailmaa auttamassa niin villi-, tuotan- kuin kotieläimiäkin. Carolinen luennot perustuvat siihen, että eläin ymmärtää mikä luonnon tuote parantaa eläimen oloa. Rohtoja ovat erilaiset eteeriset öljyt, kuivatut yrtit, levät, savet ja mineraalit. Eläin myös itse päättää syökö, haisteleeko ja vaikka piehtaroiko eläin yrttien päällä.

Meillä esimerkiksi Taisto Terrieri usein pyytää rohtolaatikkoa esiin, kun on ulkona pelästynyt jotakin tai vatsa vaivaa.

2016-06-04 17.19.10
Taisto Terrieri hakeutuu usein nukkumaan yrttien päälle.

Koirien koulutuksessa ja pidossa on viime vuosina otettu huikeita harppauksia eteenpäin. Enää emme näe koiraa, tai muitakaan eläimiä, pelkästään ihmisen tahdon alaisina olentoina. Vaikka ihminen luo säännöt ja puitteet sujuvalle yhteiselolle on koirakin yksilö ja eläimellä tulisi olla päätäntävaltaa. Koira, joka pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä on taatusti oma-aloitteisempi ja ehkä hiukan vähemmän stressaantuva, kuin koira, joka ei koskaan saa päättää mistään elämäänsä liittyvästä.  Olemme jo oppineet, että koirat pystyvät haistamaan sairauksia, osaavat varoittaa meitä tulevista sairauskohtauksista tai haistavat tien kotiin metsästä. Olisiko se niin omituista, että koirat tunnistaisivat myös mikä yrtti milloinkin auttaisi kipuun, loisiin tai tulehduksiin?

Koiran, tai eläimen yleensä, hoitaminen näin on täysin turvallista. Sairas eläin viedään ehdottomasti hyvälle eläinlääkärille. Koiraa ei ikinä jätetä hoitamatta, vaan rohtoja voi käyttää täydentävänä apuna. Koiraa ei myöskään pakoteta, tiedän, että jotkut lisäävät yrttejä tai eteerisiä öljyjä koiran ruokaan.Tämän Caroline kieltää ehdottomasti. Koiralla on aina vapaa pääsy pois rohtojen luota, jos eläin näin valitsee.

Sen lisäksi, että Taisto Terrieri välillä itse pyytää rohtolaatikkoa esille käy välillä myös toisinpäin. Kun nostan laatikon esille ilman koiran pyytämättä mitään öljyä ei haluta. Koirani kääntää laatikolle selkänsä tai poistuu huoneesta.

Image
Taisto Terrieri nukkuu tuoksuissa.

 

 

Saman viikonlopun aikana, jolloin Taisto Terrieri haisteli eteerisiä öljyjä pulloista, oli paikalla myös koira, joka pyysi omistajaltaan kipua lievittävää öljyä. Kun ihminen kaatoi öljyä kädelleen koira asettui käden alle niin, että ihminen pystyi hieromaan öljyä koiran kipeään selkään. Paikalla oli myös eloisa ja vilkas koira, joka nukahti rentona rauhoittavien rohtojen äärelle. Esimerkkikoirat siis jokainen käyttivät yrttejä eritavalla ja eri vaivoihin. Sekin oli vaikuttavaa ja sai vakuuttumaan koirien ymmärtävän rohtojen merkityksen.

Viime vuonna kirjoitin sähköpostin Carolinelle ja kiitin. Olen lukenut hänen kirjan  hiirenkorville ja vaihdan ystävieni kera kokemuksia rohtojen käytöstä. Kirjeenvaihdon seurauksena olemme nyt ystävieni kanssa järjestämässä ensimmäistä Carolinen Suomen vierailua. 3-4.3. pidettävä workshop tulee olemaan viikonloppu täynnä iloista puhetta, paljon tietoa ja muutaman koiran hoitamista esimerkkeinä yleisölle.

IMG_4762
Eteerisiä öljyjä.

 

Hyvinvointia koiralle luonnosta

Workshop by Caroline Ingraham

3-4.3 Helsingissä

Viikonlopun ohjelma:

Learn the difference between Zoopharmacognosy and Applied Zoopharmacognosy

How to communicate through the language of smell to help your dog’s health

Understand the self-selection method for dogs

How to read responses

How smell and taste are used to achieve homeostasis

How plant extracts can effect physical and psychological function

Understand the origins of behavioural problems

Why some dogs may poison themselves

Understand purging

Understand the different routes of administration

How your dog determines dosage

How to create a therapeutic environment

How to be safe, working with AZ and your dog

Q&A

Liput ovat myynnissä nyt!

Ilmoittautuminen:

workshop@kotikoira.fi

 

 

Koira koutsaa sometauolle!

Somessa on paljon hyvää ja hyödyllistä ja netti ylipäätään voi auttaa ja helpottaa monissa arjen tilanteissa. Toisaalta nettineuvoihin vaikkapa koiran sairaudenhoidon tai koulutuksen suhteen kannattaa suhtautua hyvin kriittisesti.

Moni kokee viettävänsä netissä liikaa aikaa. Aika moni myös ahdistuu erityisesti somessa käytävien keskustelujen vuoksi.  Keskustelu yltyy nopeasti pilkalliseksi, vähätteleväksi ja leimaavaksi. Monessa ryhmässä on jäseniä, joiden pääasiallinen toimintatapa on provosoida ihmisiä riitelemään.  Taitavimmakin keskustelijan on vaikea luovia joutumatta mukaan kiistelyyn.

Meille koiraihmisille on tietysti tuttua koiraryhmien riitaisuus. Itse olen luopunut lähes kokonaan keskusteluihin osallistumisesta ja oikeastaan lähinnä jaan mukavia linkkejä. Pahimmillaan pyörittelin jatkuvasti päässäni hyviä vastauksia ja perusteluja ja käytin valtavasti aikaa niiden kirjoittamiseen.

Me kaikki haluamme hyväksyntää, huomiota ja tykkäyksiä. Samalla on tärkeää huomata, että meidän arvomme ei ole millään lailla kiinni läsnäolosta verkossa. Sometus tekee myös ainakin osan meistä kiihtyneiksi ja poissaoleviksi. Koirat tietysti nauttivat paljon enemmän rauhallisista ja läsnä olevista ihmisistä.

Niin kutsuttua somepaastoa, siis somen täydellistä välttämistä tietyn aikaa suositellaan nykyään usein.   Somepaaston ongelma on kuitenkin vähän samanlainen kuin tiukan dieetin. Paaston jälkeen meno jatkuu samanlaisena ja somen maailma rävähtää silmille vähintään yhtä kaoottisena kuin ennen paastoa.

Jos somepaaasto ei tunnu toimivan mutta haluaa silti muutosta, voi vain yksinkertaisesti alkaa asettamaan itselleen lempeitä rajoja. Sometauottelun voi toteuttaa omien tarpeidensa mukaan niin, että saa aikaan kaipaamansa hallinnan tunteen: some ja netti ovat työkaluja, joita minä hallitsen ja hyödynnän, ei päinvastoin.

Koira on mahtava  sometaukotsemppaaja!  Yksi hyvä tapa aloittaa somenkäytön hallinta on nimittäin päättää panostaa enemmän koiran kanssa ulkoilemiseen ja touhuamiseen.  Eipä taida olla kiitollisempaa koutsia!  Päätä vaikka, että puhelin pysyy povitaskussa lenkin ajan. Pidä kiinni päätöksestäsi vaikka koirasi olisi juuri sinä päivänä täydellisen  söpö ja maisemat upeita. Tavoitteena on kokea asioita ja nauttia niistä ilman kuvaamisen ja päivittämisen tuomia loputtomia keskeyttämisiä. Tehkää kuntoilulenkkejä, joissa sykekin vähän nousee.  Tee maastossa koiran kanssa jotain mukavaa, sellaista, mikä saa sinut hymyilemään ja hyvälle tuulelle. Älä ota videoita! Kaikkea ei tarvitse tallentaa.  Keskity  siihen mitä koet, heittäydy yhteiseen seikkailuunne. Unohda ajatus siitä, että kaikki pitäisi aina jakaa muiden kanssa.

Itse olen huomannut seuraavien asioiden olevan hyödyllisiä somen käytön rajoittamiseen:

Sulje ilmoitukset puhelimesta.

Päätä, että saat olla kerrallaaan korkeintaan esimerkiksi tunnin somessa.  Jos some valvottaa, päätä myös ettet kurkkaa mitään viestejä tai vaikka katso sarjoja esimerkiksi yhdeksän tai kymmenen jälkeen illalla.

Keksi puhelimellesi jokin paikka kotonasi, vaikkapa kaapin hylly tai laatikko. Laita puhelin selkeästi pois käsiltä. Kuulet puhelut, mutta et ole koko ajan puhelimen orja.

Voit myös päättää, että käyt somessa vain välttämättömiä asioita ja yhteyksiä hoitaaksesi.

Uskalla antaa keskustelujen olla. Vältä erityisesti keskusteluja, jotka herättävät sinussa voimakkaita tunteita. Huomioi myös muutokset hyvään suuntaan: itse olen huomannut että esimerkiksi koiraystävällisten koulutus on leviämässä yhä laajemmin eri ryhmiin. Tällöin voit panostaa koiraystävällisiin keskusteluihin negatiivisten ja väkivaltaa lietsovien sijaan.

Kirjoihin, äänikirjoihin, radio-ohjelmiin, musiikkiin, käsitöihin, doodlaukseen, harrastelehtiin, avantouintiin tai vaikka ruuanlaittoon uppoutuminen ja koukuttuminen rauhoittaa, sillä ne tarjoavat vähemmän virikkeitä kuin netin kuva- tieto-, vaikutelma – ja äänitulva ja ne tarjoavat aivoille ongelmanratkaisujen tuomaa tyydytystä. Kirjojen lukeminen lisää tutkitusti empatiakykyä.  Joku voi innostua päiväkirjan kirjoittamisesta käsin. Se voi aluksi olla hankalaa, ja tuloksena voi olla vain rivi tai pari,  mutta tuottaa suurta tyydytystä kun alkaa sujumaan.

Kirjoita lista siitä, mikä sinulle on tärkeää somessa ja netissä.  Muokkaa omaa nettikäyttäytymistä oman listasi mukaan: seuraa vain sinulle oleellisia blogeja, ja vieraile vain facebook-ryhmissä, joissa on sinulle tärkeää ja hyödyllistä sisältöä.

Päämäärätön surffailu voi olla hauskaa, ja johtaa mahtaviin löytöihin, mutta se on myös kuluttavaa. Jos kuitenkin nautit siitä, suo itsellesi surffailua sopiva määrä.

Uskalla joskus vain olla ja tylsistyä. Ihmisaivot on rakennettu niin, että ennen pitkää alamme saamaan erilaisia oivalluksia.  Vaihtaisinko tuon pöydän paikkaa? Ai niin se temppu,joka minun piti opettaa koiralle!  Ja yhtäkkiä sinulla on vaikka kuinka paljon puuhaa.  🙂

 

Peloton Uusi Vuosi

 

Kaikki koirat eivät raketteja kavahda, mutta yksikin huono kokemus voi laukaista pelon, joten koiraa ei kannata altistaa ilotulitusten armoille missään tilanteessa.

Ennen aattoa:

Voit siedättää koiraasi soittamalla kotona ilotulitusten ääniä. Tämä siedätys tulee aloittaa hyvissä ajoin, pikku hiljaa, mutta toisaalta nauhalta tulevista äänistä puuttuu ilotulitusten hajut ja paineaallot.

Jos koirasi on todella pelokas voi olla hyvä idea minimoida ilotulitukset viettämällä aatto koiran kera hotellissa tai muussa paikassa, jonka lähellä ei raketteja ammuta.

Ota talteen koirasi karvaa. Jos koirasi pääsee jostain syystä paniikissa karkaamaan etsijäkoirat saavat näin koirasi tuoksun ja pääsevät jäljelle.

Raketteja ammutaan jo ennen aattoa, joten varautuminen yllätyksiin ulkona kannattaa aloittaa jo tapaninpäivästä. Tee koiran kanssa lyhyitä lenkkejä lähellä kotia, jos ilotulitukset yllättävät vie koira nopeasti ja rauhallisesti sisään.

Käytä koiralla varmuuden vuoksi kahta hihnaa. Toista vaikka pannassa ja toista valjaissa. Jos koira pääsee irti toisesta toinen voi silti pitää koiran lähelläsi. Koiran pannassa ja valjaissa on myös hyvä olla sinun puhelinnumerosi ja koiran nimi.

Voit lisätä koiran juomaveteen esimerkiksi Rescue Remedy tippoja jo muutamaa päivää ennen ilotulitusta, jos koirasi on erityisen pelokas voit ostaa joko luontaistuotteena tai eläinlääkärin reseptillä aatoksi rauhoittavat lääkkeet koirallesi.

Varaa aatoksi kotiin koiralle mukavaa tekemistä. Pelejä, luita, uusi lelu…Jotain mistä tiedät koirasi nauttivan.

Uuden Vuoden aattona

ÄLÄ JÄTÄ KOIRAASI YKSIN.

Tee koirasi kanssa päivällä pidempi rauhallinen lenkki. Anna koirasi haistella tuoksuja ja nauttikaa yhdessä ulkoilusta.

Älä vie koiraasi ulos enää kello 18.00 jälkeen.

Vedä kotona verhot ikkunoiden eteen, pidä valot päällä ja taustaäänenä televisio tai radio.

Varmista, ettei koira pääse livahtamaan ulos.

Puuhaa jotakin koiralle mieluista. Leikkikää, pelatkaa tai anna koiralle luu järsittäväksi.

Vältä humaltumista. Jos koirasi pelkää ilotulituksia ole koirasi turva, älä lisää pelkoa.

Käyttäydy normaalisti. Jos koirasi hakeutuu seuraasi silitä, juttele koiralle, mutta älä hysterisoi tilannetta.

Voit myös sitoa huivia koiran ympärille. Kuvassa Taisto Terrierillä huivi sidottu rinnalta selän yli mahan ympäri. Huivin on tarkoitus olla napakka, muttei kireä. Voit myös ostaa koirallesi Thundershirt-vaatteen.

Juttu Taisto Terrierin vuodenvaihteesta löytyy täältä

img_4700

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!