Oletko tietämättäsi julma koiranomistaja?

Olen tällä viikolla seurannut ystäväni seikkailua erään Facebook ryhmän ylläpitäjänä, ryhmässä on kiehunut ja kuohunut eläinten kohtelun ja koulutuksen tiimoilta. Jäsenet eivät suvaitse eläimeen kohdistuvaa väkivaltaa, mutta samalla moni vaatii eläimeltä ehdotonta kuuliaisuutta, sen ymmärtämistä, että ihminen on johtaja ja eläimen kaikenlaisten luulojen ja kapinoinnin pois kitkemistä. Jos tämän kouluttamiseen vaaditaan erilaisia pakotteita, kipua aiheuttavia apuvälineitä tai pelottavia keinoja se ei ole näiden samojen jäsenten mielestä väkivaltaa, vaan hyväksytty tapa kouluttaa.

Vastaavaan törmää päivittäin koiramaailmassa. Me kaikki paheksumme liian rajua metsästyskoirien koulutusvideota, piikki-ja sähköpantoja, mutta silti koiria nypitään hihnasta, viritellään mitä omituisempia hihnaratkaisuja vetämisen estämiseksi tai käytetään sitruunapantoja tai suihkutellaan vesipullolla kouluttamisen nimissä.

Ymmärrän täysin tavallisen kotikoiran omistajan olevan hämmentynyt kaikenlaisten koulutusohjeiden viidakossa, varsinkin, jos oman koiran käytös stressaa ja ahdistaa. Jos esimerkiksi oma koira haukkuu yksin kotona ja on itse todella väsynyt ongelmaan on helppo ostaa se kaikkien nopein ratkaisu tilanteeseen. Ja jos vielä myyjä ja ehkä jopa kouluttaja tai ainakin some suosittelee sitruunapantaa niin ei välttämättä tule mieleen kyseenalaistaa  tuotetta ja sen vaikutusta koiraan. Tai jos ammatikseen kouluttava hyvin vakuuttavasti kertoo laumanjohtajuudesta niin saattaa olla hyvin vaikeaa kyseenalaistaa kouluttajaa, varsinkin, jos on tuore koiranomistaja.

Koiran, ja eläinten ylipäätään, koulutus on ottanut hurjan isoja harppauksia ihan viime vuosina. Meidän isovanhempien aikana koira oli pihalla ketjussa, koiraa käytettiin ehkä metsällä, se ilmoitti vieraista ja asui kopissa. Sitten koira muutti mukaan kaupunkiin ja pääsi sisälle ja koiran koulutus perustui hetken selättämiseen ja kuritukseen.

2000-luvulle tultaessa ymmärrys koirasta lisääntyi ja koiria alettiin tutkia enemmän. Nyt tuntuu, että uusia mielenkiintoisia tutkimuksia koiran tavasta ymmärtää maailmaa julkaistaan viikoittain.  Ja samalla tapa kouluttaa koiria muuttuu koko ajan. Kuka olisi vielä hetki sitten osannut aavistaa, että koirat oppivat katsomalla ja matkimalla ihmistä? Do as I do-kurssit ovat juuri nyt super suosittuja.  Jännittävää nähdä minkälaista koirien koulutus on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua!

Minusta meistä jokaisen, joka omistaa koiria tai muita eläimiä, tulisi pohtia minkälainen kouluttaja itse on. Vaikka koira olisi aivan tavallinen kotikoira on sillekin opetettava miten ihmisten maailmassa pärjää.

Jos on omistanut koiria parikymmentä vuotta on todennäköisesti kouluttanut koiraa jossakin vaiheessa keinoilla, joita ei enää hyväksytä. Osa meistä kouluttaa edelleen koiriaan liian rajusti, osa tarkoituksella ja osa ymmärtämättään. Osa jopa kouluttaa ammatikseen ja käyttää väkivaltaisia menetelmiä samalla, kun silmät kirkkaana kertoo koulutuksen perustuvan koiran luontaiseen käytökseen ja olevan väkivallatonta.

Jos menneisyydessä on kohdellut koiraa kaltoin asia kannattaa käsitellä omassa mielessään ja antaa itselle anteeksi. Ajat ja tavat ovat muuttuneet, ymmärrys on lisääntynyt ja tehdä nyt toisin. Vanhaan ei kannata jäädä kiinni.

Jos olet uusi koiranomistaja ota selvää erilaisista tavoista kouluttaa, mieti miksi jotakin tehdään, miten se vaikuttaa koiraan ja mikä saa koiran muuttamaan käytöstä. Kysy ja kyseenalaista.

Kiinnitetään kaikki huomiota omaan tapaan kouluttaa, ollaan koiralle reiluja, ei aiheuteta stressiä, kipua tai pelkoa, mahdollistetaan koiralle hyvä, turvallinen ja onnellinen elämä.

 

 

 

 

 

Kirjoja koirista

Rakastan (koira)kirjoja! Se tunne, kun hyvä kirja vie mennessään on täydellinen. Samalla oppii uutta, samaistuu, ihmettelee, soveltaa ja parhaimmillaan elo koiran kera paranee entisestään. Koska hyvät vinkit tulee aina jakaa eteenpäin tässä minun tämän hetken mieluisimmat koirakirjat. Ne, joihin palaan aina uudelleen ja jotka kulkevat sohvan ja yöpöydän väliä, jos eivät ole lainassa ystävillä.

Klassikot.

Tuire Kaimion Pennun Kasvatus ja Koirien Käyttäytyminen ovat kirjat, jotka soisi löytyvän jokaisen koiran omistajan kotoa ahkerasti luettuna. Kirjoista saa hyvät perustiedot koiramaiseen eloon, koiran kehitykseen ja käytökseen.

Tommy Wirénin ja Päivi Romppaisen Onnistu Koirasi Koulutuksessa kirja taas takaa, että omistaja ymmärtää miten koiraa koulutetaan oikein. Kirjassa käydään sujuvasti läpi kouluttamisen perusteet ja annetaan vinkit perustaitoihin. Vaikka kävisitkin koirasi kera koirakoulussa (valitse pätevä, eläintenkouluttajien eettisiin sääntöihin sitoutunut ), niin tämä kirja on hyvä perusteos ymmärtämään miten koulutus toimii ja miten koira oppii.

Turid Rugaas, Rauhoittavat Signaalit kuuluu myös kirjoihin, jonka soisi tulevan koiran mukana jokaiseen kotiin. Tämän kirjan avulla opit lukemaan koiraasi aivan uudella tavalla. Kun me ihmiset sanomme, että koira yllätti, yhtään ei ennakolta nähnyt miten koira käyttäytyy tätä kirjaa ei ole luettu ja sisäistetty. Kirjan avulla opit lukemaan niin omaa, kuin vastaantulevaa koiraa ja ymmärrät miten ne keskustelevat.

Jos hallitset englannin tai ruotsin kielen hyvien koirakirjojen valikoima on huomattavasti laajempi, harmittavan harvat kirjat käännetään suomeksi.

Brian Hare ja Vanessa Woods, The Genius Of Dogs.   Loistavaa kerrontaa, hauskoja tarinoita ja paljon, paljon faktaa. Toisinaan Courseran sivuilla on tarjolla kirjaan perustuva ilmainen Brianin vetämä nettikurssi. Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa koira, käytös ja taustat myös yleisemmin.

Karen Pryor, Don´t Shoot The Dog. Jos olet kiinnostunut kouluttamisesta tai haluat ymmärtää miten muokata käytöstä.  Kannustus, oikea palkka oikeaan aikaan toimii myös meille ihmisille, kirjan oppeja voi siis soveltaa myös lähipiirin ihmisiin. Toimii.

Grisha Stewart, BAT 2.0. Jos koirasi on remmiräyhä, arka tai muuten outo saatat innostua tästä Grishan kehittämästä tekniikasta. Kirja on omaan makuuni hieman liian lavea ja kerrontaa olisi voinut tiivistää, mutta itse tekniikka on huikean upea. Suomen BAT-guru on Miira Hellsten ja suosittelenkin käymään myös hänen kursseilla.

Annie Phenix, The Midnight Dog Walkers kirja tuo vertaistukea ja lohtua reaktiivisten koirien omistajille. Kirja on selkeä, tarinat räyhäävistä koirista ja onnistumisista ovat mielenkiintoisia ja antavat vinkkejä kaikkien koirien arjen parantamiseen. Facebookista löytyy myös kirjaan pohjautuva vertaistukiryhmä.

Tom Mitchell, How To Be A Concept Trainer. Tämä kirja on päällimmäisenä yöpöydällä tällä hetkellä. Googlasin jossain vaiheessa uusia ideoita Taisto Terrierin leikittämiseen ja löysin nämä sivut. On mielenkiintoinen ajatus kouluttaa koira leikin avulla ja ainakin meidän lyhyen kokemuksen perusteella tämä toimii. Taisto Terrieri rakastaa leikkejä ja pelejä, joita pelaamme tyhjässä koirapuistossa tai olohuoneessa ja koira onkin kasvattanut itseluottamusta ja rohkeutta.

Linda Tellington-Jones, Getting in TTouch with Your Dog Book. Meidän sohvakirjamme! Rentoutan Taisto Terrieriä soveltamalla kirjan hieronta- ja kosketustekniikoita. Kirjan sisältö on ajaton, kuvat ovat retroa, joka saa hymyn huulille.  Epäilen tämän olevan Taisto Terrierin lempikirja, niin onnellisena koira huokaa, kun saa tahtonsa läpi ja hieronta alkaa.

 

Kun etsit hyviä koirakirjoja kiinnitä huomioita julkaisuvuoteen! Osa kirjoista kestää hyvinkin aikaa, mutta suurin osa ei. Varsinkin koulutukseen liittyvä tietotaito kehittyy hurjaa vauhtia ja se, mikä eilen oli hyväksyttyä on tänään vanhentunutta ja jopa väkivaltaa.

Nettikirjat ovat usein halvempia ja helpommin saatavilla, kuin fyysiset kirjat. On siis ehkä järkevää ensin lukea pätkä kirjaa netin kautta ja jos kirja vaikuttaa erityisen hyvälle ja aikaa kestävälle tilata se omaan hyllyyn. Nykyään koirakirjoja löytyy jonkin verran myös äänikirjoina, sekin on oiva vaihtoehto lukemiselle.

Mukavia lukuhetkiä!

IMG_5657
Työpöydän kirjapino.

Koira ja vieraat ihmiset. Tutustuminen.

Monella koiralla on eriasteista vaikeutta luottaa vieraisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Ennakointi, toistot ja onnistumiset ovat tärkeitä näiden koirien kanssa.

Esimerkki omasta kokemuksesta:

Olin hiljattain Minin kanssa menossa ystäväni mökille. He eivät tunteneet ennestään. Mini aristaa yleensä alkuun vieraita ihmisiä ja varsinkin yhdistettynä uuteen paikkaan on tilanne vähintäänkin jännä. Tässä pienelle koiralle siis kaksi jännää samassa paketissa. Mietin etukäteen, että miten meidän kannattaa toimia, että luottamus paikkaan ja ihmiseen saadaan luotua.  Kerroin ystävälleni tilanteen ja ohjeeksi, että ole niin kuin koiraa ei olisikaan. Ystäväni on ns. ”ei koiraihminen” -tyyppiä ja hänelle asia sopi hyvin. Hän todella toimi kuten sovittiin, ei puhunut, katsonut tai yrittänyt koskea. 

Ensimmäiset 30 minuuttia meni niin, että Mini kävi kauempaa häntä tutkimassa, silloinkin sivusta tai takaapäin. Hieman ilmasta nuusktutteli uuden ihmisen hajua. Ohimennen huomaamattomasti omien touhujen välissä kävi tsekkailemassa, välttäen alkuun katsekontaktia tai liian lähelle tulemista.

Tässä vaiheessa on erittäin tärkeätä ettei yritetä väkisin tehdä tuttavuutta. Ei kumarrella tai ojenneta käsiä kohti.

Miten onnistuimme? Mini oli noin tunnin päästä sitä mieltä, että on suorastaan loukkaavaa että tuo tyyppi ei huomioi häntä! Sitten lähti kaikki huomionsaanti kikkailut kehiin 🙂 Ystäväni kysyikin, että mikä sille nyt tuli ? Vastasin, että nyt se luottaa sinuun! Sä oot jees. Mini vei illalla lelujaan hänelle ja meillä ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Se oman tilan ja ajan antaminen on koiralle tärkeä hetki. Jokainen tarvitsee oman aikansa käsitelläkseen asioita. 

Epävarmuuus ja jännitys kasvaa luottamukseksi.

Tutustumistilanne kannattaa tehdä koiralle mahdollisimman helpoksi.

  • vältä ahtaita tiloja, esim. eteinen ja auto
  • tavatkaa ensin ulkona jos mahdollista
  • opeta koira odottamaan kauempana ja luvalla saa haistella/tervehtiä
  • kerro vieraille miten haluat asioiden etenevän
  • pyydä vieraita ilmoittamaan tulosta ja välttäkää ovikelloa jos se aiheuttaa käytöspiikin
  • Ensimmäisellä kerralla voi olla ettei koiraa kosketa ollenkaan, sen aika on myöhemmin
  • luo onnistumisen mahdollisuudet
  • pysy itse rauhallisena
  • vältä koiran stressitasoja nostavia asioita ennen vieraiden saapumista, kun mieli on rauhassa, koiran on helpompi onnistua
  • tee koiran oleminen mukavaksi vieraiden aikana
  • mahdollista koiran poistumien paikalta esim. toiseen huoneeseen

Koira sietää omistajaltaan paljon enemmän kuin vierailta. Koiran oma tila, aivan kuin meillä ihmisilläkin on olemassa.  Sietokykyä on moneen junaan. Tämä on hyvä huomioida myös tilanteessa jossa koira on menossa esimerkiksi hoitoon. Ihmiset eivät olekkaan niin tuttuja ja liikehtivät eri tavalla kuin mihin koira on tottunut. Usein omistajat sanovat ”se tulee kyllä toimeen kaikkien kanssa”, mutta käytös voikin olla erilaista vieraiden kanssa. Usein ne tilanteet aiheuttaa hämmennystä kaikissa osapuolissa. Erityisesti arat, jännittäjät ja helposti kiihtyvät koirat tarvitsevat enemmän huomiota ja ennakointia, jotta elämä olisi helpompaa näissä tilanteissa.

Anna koiralle tilaa ja mahdollisuus valita kuinka lähellä ollaan.

 

Koiran ehdoilla. Anna haistella rauhassa. Ei kosketusta.

Koira ja käsi

Nautitaan Kesästä-lehti

Me teimme teille, ihanat lukijat, kesälehden!

Lehti on meidän lahjamme teille. Olemme kiitollisia jokaisesta tykkäyksestä, kommentista ja palautteesta, jonka olemme saaneet. Erityisesti tarinat siitä, miten blogimme on vaikuttanut koirien elämään sykähdyttävät joka kerta.

Blogi rientää heinäkuun ajaksi lomalle, päivitämme satunnaisesti facebookia ja instagramia.

Huikeaa kesäseikkailua koiraystävien kera!

Toivoo Koiran Luonto

Mennään julkisilla!

Taisto Terrieri on koko ikänsä (4,5 vuotta) matkustanut julkisilla. Käytämme lähes viikottain linja-autoa, metroa tai raitiovaunua, mutta usein myös pitkänmatkan junaa tai bussia. Ja olemme nähneet kaikenlaista..

-juoksuisen nartun yksin junan penkkiin sidottuna (omistajalta meni hermot ja siirtyi ravintolavaunuun), naapuripenkillä häkin, jossa hiiriä (tuskainen matka sekä terrierille, hiirille, että molempien omistajille), useamman äänekkään kissan, joka hattuhyllyltä kopastaan itkee,  ne lukuisat lemmikinomistajat, jotka viihtyvät paremmin somessa, kuin seuraavat lemmikkinsä vointia ja todella monta hyvää kohtaamista koiran/kissan/fretin/jonkin muun lemmikinomistajan kanssa. Hienoja keskusteluja ja joutuisaa matkantekoa

2015-10-02-17-06-32

ja se yksi kerta, kun Taisto Terrierin päälle kävi toinen koira penkin alta junassa.

Se kerta muutti meidän matkustustavan lopullisesti.

Kun koiran kanssa matkustaa julkisilla on hyvä muistaa, ettei kulkuneuvoissa ole pahemmin tilaa lemmikeille. Usein näkee, miten koiranomistajat tunkevat isoa koiraa solmuun omiin jalkoihinsa, kun ahtaat matkustustilat yllättävät, eikä se kissankoppakaan oikeasti mahdu, kuin hattuhyllylle, linja-autoissa ei aina sinnekään.

Jos on tuuria, eikä kulkuneuvoa ole myyty täyteen pieni koira mahtuu viereisen penkin jalkatilaan lattialle.

Kaukojunissa lemmikkimaksu on tällä hetkellä 5€/lemmikki ja jos ostaa viereisen penkin lemmikille sen saa puoleen hintaan. Junalippuja ostaessa netin kautta voi valita mieleisensä paikan,  alla olevassa vaunussa kaikki vihreällä merkityt paikat ovat vapaita.juna

Junassa matkustaessa paras paikka on ehdottomasti ”ison koiran paikka”, nuo yllä olevassa kuvassa valkoisella merkityt, heti ovesta vaunu-osastoon tullessa. Paikka on ”lavetti” ihmisen paikan vieressä. Koiran ei siis tarvitse olla lattialla, jossa penkkien alta on näköyhteys muihin lemmikkeihin, vaan koira pääsee omalle tasolle, jossa on turvallista olla. Ihminen taas saa kassit tason alle. Paikan sijainti on myös loistava! Heti vaunuun astuttua pääsee omalle paikalle ja takana on seinä, ei selkänojan yli hönkivä toinen koira.

Vaikka junalipun yhteydessä voi valita oman ja koiran paikan vaunusta vieruskavereita ei voi valita. Etukäteen ei tiedä onko naapurina rotta, kissa vai juoksuinen narttu, eikä läheskään kaikki lemmikkienomistajat ole joustavia ja muuta omaa paikkaa oman tai toisen eläimen hyvinvoinnin vuoksi. Linja-autoissa voi valita itse paikan ja pysytellä kaukana mahdollisesta toisesta koirasta.

Jos suunnittelet matkaa linja-autolla on hyvä selvittää ottaako kyseinen yhtiö lemmikit kyytiin. Läheskään kaikki eivät ota, myös lemmikkimaksun suuruus vaihtelee yhtiöittäin.

Taisto Terrieri rakastaa kaikkia kulkuneuvoja, matkanteko on siis niiltä osin helppoa. Nykyään varmistan, että matkustamme vain ruuhka-aikojen ulkopuolella, tai ostan meille kaksi vierekkäistä penkkiä, joka takaa riittävän tilan. Junalla matkatessa seuraan laiturilla minkälaisia muut lemmikit ovat ja miten omistajat ovat läsnä lemmikkinsä kanssa. Astumme junaan viimeisinä, jos mahdollista, jolloin kaikki paikalleen asettumiseen liittyvä sählääminen on rauhoittunut. Vuoraan penkin viltillä, jonka yhteen kulmaan olen suihkuttanut eteeristä rauhoittavaa tuoksua. Viritän laukusta, takista ja itsestäni näkösuojan Taisto Terrierin ympärille. Koira on rauhallinen, kun tietää, ettei kukaan kanssamatkustajista tule reviirille. Rentouttava korvahieronta ja matka voi alkaa!

Silittelen, rapsuttelen ja juttelen hiljaa koiralle. Mitä äänekkäämpiä lemmikkejä lähellämme matkaa sitä tasaisemmin puhun ja rentoutan Taisto Terrieriä korvahieronnalla. Kun koira nukahtaa minä valvon. Seuraan muita omistajia ja etenkin muita lemmikkejä. On koiranomistajia, jotka antavat koiransa vaeltaa penkkien yli tai ali muiden luokse, on omistajia, jotka oman pysäkin lähestyessä lähtevät vaeltelemaan ja antavat oman koiran ’tervehtiä’ jokaista penkkiriviä vuorotellen. Nämä kaikki pidän poissa oman koiran luota. Samoin, kuin ihmisten innokkaat kädet, jotka lupaa kysymättä ojentuvat kohti nukkuvan koiran päätä. Nekin torjun.

Meidän kulkuneuvosta poistuminen tapahtuu aina viimeisenä, jos mahdollista. Annan hyörijöiden ja pyörijöiden poistua ensin pois tieltä ja sitten me kävelemme reippaasti ulos ja heti ulkona annan koiralle tilaa. Koira saa rauhassa nuuhkia ilmaa, rekisteröidä missä olemme, ohjaan koiran lähimmälle mahdolliselle nurmikko alueelle ja annan koiran hetken hengittää, tutustua paikkaan ja tehdä tarpeensa.

Niin. Ja tärkeä asia! Yksin lemmikin kanssa matkustavan on todella vaikeaa käydä vessassa matkan aikana. En jätä koiraani yksin julkisissa, enkä mielellään anna täysin vieraan vastuulle koiraani, edes hetkeksi. Lisäksi junien lemmikkivaunussa ihmisillä on jo vastuullaan oma lemmikki. Linja-auton vessa on ahdas jo ihmiselle, koira ei mahdu mukaan millään, junan vessa on aavistuksen isompi, mutta ajatus koiran tassuista vessan lattialla on ällöttävä. En ole varma olisiko lemmikki edes sallittu junan vessassa, joten ei kahvia, eikä muuta juotavaa ennen matkaa tai matkan aikana!

Muutama vinkki!

Tutustuta koira kulkuneuvoihin pienin erin. Käykää asemalla, kokeilkaa sisään astumista, anna koiran nuuhkia tilaa, älä vie koiraa suoraan pitkälle matkalle.

Juna tai linja-auto voi olla todella pelottava paikka koiralle, seuraa koiraasi ja tee matkustus helpoksi molemmille. Seuraa myös muita lemmikkejä.

Kunnioita muita matkustajia. Joku eläin saattaa pelätä toista, ihminen saattaa pelätä koiraasi, ota tämä kaikki huomioon ja pidä silmällä koiraasi.

Muista tauot! Tee ennen ja matkan jälkeen pitkähkö rauhallinen kävely koirasi kanssa ja  rentoutukaa molemmat.

Ota mukaan viltti, herkkuja ja vettä. Ennen matkaa koiralle kannattaa antaa kevyesti ruokaa, ettei pahaolo yllätä ja matkalla kannattaa herkkuja ja vettä antaa säästeliäästi, jotta perille päästään ilman tuskaista koiraa.

Hyvää matkaa!

Mari