Koiran Luonto

Koti ilma koiraa ei ole koti, ainakaan kaikille meistä. Mutta mistä löytää sen juuri omaan kotiin sopivan koiran?

Meillä kaikilla on toiveita ja suunnitelmia koiran varalle jo ennen kuin karvaturri on kotona. Saatamme haluta harrastusseuraa, lenkkikaverin, seuraa kotona jo olevalle koiralle tai vaikka työkaverin, koska olemme ihmisiä koiran ulkonäöllä on monille meille väliä. Halutaan luppakorvaa, söpöä ulkonäköä, kiharaa turkkia miettimättä tarkemmin itse koiraa, sitä mihin se on jalostettu tai mitä juuri sen yksilön hyvinvointi vaatii meiltä.

Liian tiukkaa muottia ei tulevan perheenjäsenen ympärille kannata rakentaa, jotta vältytään mielipahalta ja pettymyksiltä, jos koira ei ylläkään meidän mielikuvien tasolle.

Koiraa hankkiessa olisikin tärkeää kääntää kysymys toisin: Mitä tarjottavaa minulla on koiralle ja minkälainen koira tähän kohtaan sopisi. Jos asuu kaupungissa pienessä asunnossa metsästyskoira tuskin on järkevin valinta tai jos ei pidä turkin kanssa puljaamisesta pitkäkarvainen koira ei ehkä ole ideaalein.

Kun on hahmotellut omaa elämäntilannetta, aikaa, jonka voi koiralle antaa ja mihin kaikkeen koiran kera on valmis ollaan askel lähempänä omaa murrea.

Voisiko seuraava koira tulla kasvattajalta, olla rescue tai kodinvaihtaja?

Usein kasvattajalta tuleva koira mielletään turvallisimmaksi ja helpoimmaksi vaihtoehdoksi ja joskus näin voikin olla. Tärkeää on löytää itselleen sopiva mahdollisimman terve rotu ja pentu, sekä vastuullinen kasvattaja, johon voi luottaa.

Hyvältä, työlleen omistautuneelta kasvattajalta voi saada pennun, jonka vanhemmat on terveeksi todettu, emo on tasapainoinen ja pentuaika on ollut rauhallista ja valvottua. Kasvattaja valitsee kotiin sopivimman pennun ja on tukena alun mahdollisten epävarmuuksien ja haasteiden ajan.

Pennun kanssa on mielekästä lähteä yhdessä rakentamaan arkea ja edessä on oletettavasti monta yhteistä vuotta ja runsaasti aikaa harrastaa ja kokea.

Rescuekoiran kanssa lähdetään liikkeelle toisesta ääripäästä. Koiran taustoja ei aina tunneta, koira saattaa olla kadulle syntynyt pentu tai kodista ulos siivottu seniori.

Koska rescue valitaan usein muutaman kuvan, videon ja lyhyen selostuksen perusteella ilman itse koiran tapaamista on erityisen tärkeää, että rescue-yhdistys on vastuullinen ja mukana matkassa myös koiran kotiutumisen jälkeen. Yhtä tärkeää on, että yhdistys teettää koiralle kattavat terveystarkastukset ja ohjeistaa myös tulevaa kotia jatkotesteihin.

Usein kuulee perusteena rescuen hankinnalle olevan tarpeen pelastaa koditon koira ja syy onkin varsin hyvä, kunhan on varmasti miettinyt ja punninnut myös rescuen mahdolliset varjopuolet. Eli puutteellisen pentuajan sosiaalistamisen, mahdollisen huonon ravinnon vaikutuksen terveyteen ja ylipäätään koiran kotiutumiseen vaadittavan ajan pituuden.

Entäpä sitten kotimainen kodinvaihtaja? Koira, joka saattaa olla kasvattajalta ostettu rotukoira, sekarotuinen tai ehkä jopa rescue? Koira, joka etsii uutta kotia ihmisten muuttuneen elämäntilanteen tai koiraan liittyvien pitovaikeuksien vuoksi.

Kotimaisia kodinvaihtajia tuntuu olevan tällä hetkellä enemmän kuin ennen. Syynä on luultavasti corona-vuosien koirabuumi ja sen jälkimainingit ja ihmisten muuttunut vapaa-ajankäyttö.

Kodinvaihtaja on oikein hyvä vaihtoehto jos omaa avaran mielen ja on valmis ottamaan kotiinsa aikuisen koiran. Ainahan koira ei etsi uutta kotia omien haasteidensa vuoksi, vaan ihmisten elämäntilanteen. Kodinvaihtajaa harkitessa onkin hyvä selvittää perusteellisesti miksi koira etsii kotia, mitkä ovat olleet koiran arjen tukipilarit ja minkälainen tilanne koiran perheessä on menossa.

Kodinvaihtajan hyviä puolia on, että parhaimmillaan koiraan voi tutustua rauhassa ennen koiran muuttoa ja näin tietää ennalta minkälaiseen turreen on sitoutumassa.

Se mistä koiraa ei ikinä pidä ottaa on se kuuluisa takakontti. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos rotupennun saa jo samalla viikolla ilman pitkää varausaikaa, eikä pikaiseen aikatauluun löydy hyvää selitystä, jos tapaaminen on jossakin muualla kuin paikassa missä emokin on tai jos pennun myyjä ei kysele mitään, on hätäinen tai epämääräinen.

Meillä asuu tällä hetkellä kasvattajalta aikoinaan kotiutunut Terrieri ja yhdistyksen kautta kotia etsinyt aiemmin talteen otettu Pikku-Tirri. Molemmat ovat tulleet kotiin pitkän harkinnan tuloksena. Terrieriä etsin aikani eri kasvattajilta ja Pikku-Tirri tupsahti eteen kyläilyreissulla ja asiaa pohdittuani annoin hänelle kodin.

Toimin pitkään vapaaehtoisena rescue-koiria kotiuttaen, joten sekin maailma on tuttu ja ennen Pikku-Tirrin kohtaamista selasin järjestöjen sivuja ahkeraan sopivaa koiraa etsien.

Jokainen tekee valintoja omaan elämäntilanteeseen perustuen ja minulle on tällä hetkellä tärkeää tarjota koti koiralle, joka sitä tarvitsee ja jonka erityistarpeisiin voin vastata. Pikku-Tirri oli jo valmiina maailmassa ilman omaa kotia ja minulla oli koiran mentävä paikka sohvalla tyhjänä.

Ikipäivänä en olisi voinut kuvitella ottavani Terrieriä pienempää koiraa ja vielä vähemmän koiraa, jolla ei turkkia liiemmälti ole ja jota saa pukea suurimman osan vuotta. Jouduin myös käymään läpi keskustelun itseni kanssa siitä, voiko seuraava koirani olla aika epämääräisen ja oikeastaan ruman näköinen. (Nyt tietysti Tirrin ulkonäkö on jo omaan silmään hellyyttävän persoonallinen) Tärkein kriteeri uudelle tulokkaalle oli, että Terrieri tyypin hyväksyy ja tämän seulan Tirri läpäisi, joten muuttoa alettiin puuhata.

Joten vaikka koiran hankintaan tulee aina suhtautua pitkää harkintaa käyttäen ja omia resursseja punniten kannattaa myös antaa sen oikean koiran saapua luokse. Koira saattaa olla jotakin aivan muuta kuin kuvittelit, mutta samalla se juuri täydellinen sinulle.

Kasvattajia kannattaa etsiä Kennelliiton ja rotuyhdistysten kautta, rescuekoiria yhdistyksistä, jotka kuuluvat Responsible Rescueen ja kodinvaihtajia esimerkiksi Suojele Eläintä ry:ltä, josta Pikku-Tirri tuli meille.