Telttaretkellä!

Snapseed

 

Taisto Terrieriä on onnistanut löytää tiensä perheeseen, jossa viihdytään luonnossa. Päiväretket asfaltin keskeltä metsään ja rannoille sujuvat helposti, mutta entä yöpyminen luonnossa?

Ei ole itsestään selvää, että koira viihtyy teltassa, laavussa, kanootissa tai vuokramökissä, aivan kuten kaikki ihmisetkään eivät viihdy. Koiraa voi pelottaa itse teltta, ulkopuoliset äänet, makuupussin kahina, voi olla kylmä, päivän patikointi tuntua nivelissä… tai paikka on vain liian vieras rutiiniin tottuneelle eläimelle. Tuoksuja on paljon, ne ovat erilaisia, kuin kotona, ihminen käyttäytyy eritavalla, kuin kotisohvalla.

Jos suunnittelet vieväsi koiran luontoon yöksi asetu tässäkin hetkeksi koiran asemaan. Koira on eläimenä sekä saalistaja, että saalis, teltan ulkopuolella metsässä saattaa tuoksua koiran nenään sekä riista, että saalistaja. Telttaan tulisi tutustua pienin askelin ja tehdä siitä yhtä kotoisa ja turvallinen paikka kuin kodista.

Kanna telttapussit koiran haisteltavaksi, anna koiran tutustua niihin rauhassa, kootkaa teltta yhdessä, ota koira mukaan puuhaan. Kun teltta on pystyssä ihmetelkää sitä yhdessä. Älä pakota tai nosta koiraa väkisin telttaan, mutta kun koira itse telttaan astuu kehu koiraa vuolaasti. Jos koirasi viihtyy rentona teltassa voitte nukkua siellä päiväunet tai syödä eväät. Muista, että pimeällä teltta ja sen ulkopuoliset äänet voivat yhä pelottaa koiraa.

Ennen pidempää eräretkeä olisi hyvä nukkua koiran kanssa teltassa edes yksi yö. Tutustuttamalla koira rauhassa telttaan takaa monta yhteistä hyvää retkeilyseikkailua, pelokas koira telttaretkellä on taakka kaikille, eikä eräily ole mielekästä kenellekkään.

Taisto Terrierin ensimmäinen telttayö luonnossa oli katastrofi. Olin, onneksi, totuttanut koiran huolellisesti telttaan ja rohkeana koirana Taisto Terrieri kotiutui nopeasti. Ensimmäisen oikean telttaretken teimme saaristoon leirintäalueelle. Uimme päivän, lekottelimme kuumilla kallioilla, ihailimme auringonlaskua, olin innoissani retkikoirastani ja seikkailusta.

Olin huolella valinnut telttapaikaksi hiukan syrjäisen poukaman meren äärellä, lähellä ei ollut muita telttoja, koska halusin koiran nukkuvan rauhassa, ilman muiden telttojen äänien vahtimista. Kävimme nukkumaan päivästä väsyneinä. Kunnes heräsin aamuyöllä Taisto Terrierin murinaan. Koira tuijotti teltan takaseinää, jonka takaa meni polku. Murina yltyi ja minäkin kuulin rapinan. Monen jalkaparia aiheuttaman rapinan juurakossa. Joukko ihmisiä kiersi telttaa ympäri kohti ovea.

Joku kompastui teltan naruun heilauttaen seinää. Raivokas haukku sai jalkaparit juoksemaan. Taisto Terrieri oli valmis käymään telttakankaan läpi vihollisen kimppuun ja sain todella tehdä töitä koiran rauhoittamiseen. Astuin ulos teltasta ja mitä näinkään. Joukon nuoria pelokkaina polulla. Ääni vavisten joku heistä kysyi mikä peto teltassa on. He olivat tylsyyksissään päättäneet lähteä pelottelemaan syrjässä olevan teltan väkeä, mutta kävikin toisin, terrierin kumiseva ääni pelotti heitä.

Sinällään ajattelematon pelotteluyritys oli koitua retkeilymme tuhoksi. Koko loppuyön Taisto Terrieri murisi pienintäkin teltan ulkopuolista ääntä. Nukuimme molemmat katkonaisen yön koiran vahtiessa ja minun miettiessä ratkaisua murinaan.

Aamun valjettua päätin vaihtaa leiripaikkaa saaren toiseen päähän. Nukkuisimme toisen yön teltassa, mutta eri ympäristössä. Meillä oli tuuria, eikä Taisto Terrieri alkanut pelätä telttaöitä. Niin olisi voinut käydä aremmalle koiralle.

Olemme tuon yön jälkeen nukkuneet monia hyviä öitä teltassa. Taisto Teririeri ei viihdy laavussa, joten suosimme teltan seiniä ja kattoa, en väkisin pakota koiraa nukkumaan turvattomaksi kokemassaan laavussa.

Jos yövymme leirintäalueella yritän edelleen valita telttapaikan hiukan syrjemmästä, ainakin niin, ettei telttamme ole yöllisten kulkureittien varrella, muttei myöskään nuorison kohteena.

Samaa totuttamisen periaatetta kannattaa noudattaa kaikessa uusien asioiden esittelyssä koiralle.

Inkkarikanoottiin, jonka vuokrasimme vasta ajettuamme rannalle, totuutin Taisto Terrierin makuualustan avulla. Tiesin ennalta, ettei mikään veteen liittyvä kulkuneuvo ole koiralle ongelma, joten lähinnä olin huolissani, ettei koira hyppää kesken matkaa uimaan.

Opetin siis koiralle, että makuulle-sana tarkoittaa makuualustan päällä makaamista. Kun asetin makuualustan kanootin pohjalle ja kehotin koiran käyvän makuulle Taisto Terrieri hyppäsi tyytyväisenä kanoottiin ja makoili alustan päällä. Turvallista, sujuvaa ja rentoa kaikille.

Ihania luontoseikkailuja koirille ja heidän ihmisille!

Mari

IMG_4945