Avainsana: Koiranluonto

Mielekäs koiran elämä

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi, Virikkeistys ja aktivointi

Mihin ihmisryhmään kuulut, siihen, jolla on menoa ja suunnitelmia joka illalle, siihen toiseen äärilaitaan, jossa yksikin sovittu tapaaminen viikossa täyttää kalenterin, vai jonnekin puoliväliin? Entä koirasi? Ja otatko koirasi luonteen ja tarpeet huomioon suunnitellessasi koiran harrastuksia ja menoja?

Taisto Terrieri vaatii tekemistä, menoa ja meininkiä, mutta vastapainona meillä pitää olla iltoja, jolloin vain torkumme sohvalla, emmekä tee mitään. Terrieri nauttii suunnattomasti koirakavereidensa seurasta, mutta mieluiten yhteisellä lenkillä molempien puuhatessa omiaan, eikä koirapuistossa riekkuen.

Terrierin omalla lenkillä matka vie toisinaan tutulle koirakoulun ovelle ja koira pyytää sisään oppimaan uutta. Samalla Taisto Terrieri väsyy ja ärtyy nopeasti, jos treeniä on liikaa.  Taisto Terrierin lempipaikkoja maailmassa ovat niin metsä, merenranta, kuin ostoskeskukset ja kaikki liikennevälineet, kaikkea tarpeeksi, mutta ei mitään liikaa.

On koira tullut elämään pentuna tai aikuisena ottaa aikansa, että oman koiran oppii tuntemaan, ihan kuin ihmissuhteissakin. Tarvitaan paljon yhteistä aikaa, yhteisiä seikkailuja ja retkiä, luottamusta ja keskustelua, että oppii toisen mieltymykset ja luonteen. Ja erityisesti tarvitaan  malttia ja taitoa kuunnella mitä toinen kertoo. Jos koira ei koskaan tule kuulluksi koira joutuu joko alistumaan tahdottomaksi tai koira saattaa purkaa stressin ja ahdistuksen räyhäämiseen.

Oman koiran mieltymyksiä voi testata aluksi antamalla koiran päättää ulkona lenkin suunnan ja pituuden. Koira päättää mistä kadunkulmasta käännytään ja pistäydytäänkö samalla koirapuistossa, metsässä, kahvilassa vai tyhjällä parkkipaikalla nuuskimassa tuoksuja.

Koiran mielialaa kannattaa myös merkitä muutamalla sanalla kalenteriin. Onko koira väsynyt, ärtynyt vai iloinen treenien jälkeisinä päivinä? Jos koiran kanssa käy kahvilassa haluaako koira seuraavana päivänä metsään ja nauttii hiljaisuudesta ja tuoksuista? Viihtyykö koirasi vauhdikkaasta menosta koirapuistossa vai tonkisiko hän mieluummin ojien pohjia yksin? Nukkuuko koirasi tarpeeksi ja muuttuuko unen tarve menojen mukaan?

Elääkö koirasi mielekästä koiramaista elämää, vai onko koirasi olemassa vain sinun tarpeitasi varten?

 

 

Rähinän karkotus, ulkoilu kaarrellen

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi, Koulutus

Yksi tärkeimmistä taidoista, jonka olen Taisto Terreriltä oppinut on kaartelu, eli kaiken pelottavan ja uhkaavan lähestyminen kaartaen, eikä suoraan kohti astellen.

Taisto Terrieri osaa olla melko terävä ollessaan pahalla päällä, kipeä tai sään ollessa terrierille liian vetinen tai synkkä. Samalla koiraa epäilyttää hyvinkin moni asia, kuten aurinkolasit, huppujen turkisreunukset, isot reput, humalainen hoipertelu tai isot mustat koirat. Ja kun terrieri ärsyyntyy sen kuulee pitkälle ja kiukun tasoitteluun menee aikansa.

Alun perin luin koirien tavasta lähestyä kaartaen Turid Rugaasin kirjasta Rauhoittavat signaalit, kirja on edelleen yksi parhaista lukemistani koirakirjoista ja palaan kirjaan säännöllisesti. Suosittelen kirjaa kaikille koiranomistajille ja koirista kiinnostuneille, myös koiria pelkääville.

Kirjan luettuani seurasin koiria koirapuistoissa ja koirat tosiaan harvoin kävelevät suoraan toisiaan kohti, vaan hieman kaartavat lähestyessään. Usein molemmat, tai ainakin toinen koira vielä haistelee maata samalla, joka tehostaa sanomaa rauhanomaisesta lähestymisestä.

Meillä kahdella on käytössä erilaisia kaartamisen muotoja riippuen terrierin mielialasta. Todella pelottava asia tai ihminen kaarretaan ohi siirtymällä kadun toiselle puolelle. Tällöinkin kaartaminen on tärkeää, terrieri ei käännä helposti selkäänsä pelottavalle asialle, mutta laaja kaari on aivan eri asia! Samalla koira voi tarkkailla, ettei hirviö vain keksi juosta perään ja käydä kimppuun takaa. Kadun toiselta puolelta terrieri yleensä vielä syö maasta heittelemiäni nameja samalla, kun tarkkailee pelottavaa asiaa turvallisen etäältä. Namien avulla minun on helppo tarkkailla terrierin pelon tasoa, jos namit eivät maistu olemme liian lähellä, kun taas herkkujen maistuessa hirviö on riittävän kaukana ja terrierin mukaan emme ole välittömässä vaarassa.

Jos vastaantulija on vain lievästi pelottava riittää, jos kaarramme kadun samalla puolella niin kauaksi, kuin tilaa riittää, minun vielä ollessa kilpenä välissä. Ja jos toinen on vain hitusen epäilyttävä kaareksi riittää, että muutamme kulkusuuntaa vain hieman sivuun uhasta.

Nykyään osaamme jo tulkita Taisto Terrierin kanssa toisiamme niin hyvin, että nopea vilkaisu silmiin riittää vinkiksi kaartelun tarpeesta ja lähdemme tasajalkaa muuttamaan kulkusuuntaa. Todella pienellä suunnanmuutoksella on valtavan iso vaikutus ja terrieri pysyy reippaana ja hyväntuulisena, vaikka vastaan kävelee humalainen mies aurinkolasit silmillä, kitaralaukku selässä, turkisreunainen huppu päässä ja iso musta koira vierellä.

Tai kun terrieri kokee tarpeelliseksi ilmaista vastaantulevalle innokkaalle pennulle, että nyt juuri leikki ei kiinnosta, täältä saapuu arvokas keski-ikäinen terrieri, joka ei arvosta korvissa roikkuvaa pentua.

Annetaan siis koirille tilaa ja mahdollisuus opettaa meille uusia tapoja nähdä ja suhtautua maailmaan. Kaikkien parhaaksi.

 

 

 

Hyvinvoiva koira luonnollisella ruokinnalla

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi, Ruokinta

Arvostelukappale saatu kustantajalta BoD.

Koiranomistajien kesken on muutamia kestoaiheita, joista saa väittelyn aikaiseksi hyvinkin nopeasti, yksi niistä on koiran ruokinta. Yhden mielestä ainut oikea valinta on  kuivanappula, toinen vannoo raakaruuan nimiin, kolmas valmistaa koiran ruuat itse ja neljäs yrittää selvitä viidakossa ja löytää omalle koiralle parhaan ruokintatavan.

Taisto Terrieri oirehti vatsallaan hyvinkin voimakkaasti pentuna ja kävimme jo silloin koirien ravintoterapeutilla selvittämässä mikä ruoka sopii koiralle parhaiten. Sen jälkeen Terrieri on voinut pääsääntöisesti hyvin minun valmistamallani kotiruualla.

Ilman ravintoterapeuttia olisin saattanut rämpiä erilaisten ruokavalioiden suossa hyvinkin paljon pidempään etsien parasta vaihtoehtoa. Vaikka tietoa on saatavilla todella paljon on maallikon vaikea erottaa hyvää huonommasta ja ymmärtää mikä juuri omalle koiralle on se paras ruokintavaihtoehto.

Malinin uusi kirja Hyvinvoiva koira luonnollisella ruokinnalla on oiva ja selkeä sukellus ruokinnan sekavaan maailmaan.

Ensimmäinen reaktioni kirjasta oli, että se on aivan liian ohut! Miten ihmeessä 116 sivua riittää kattamaan aiheen, kun kirjahyllyssäni on useampi tiiliskivi ruokinnasta. Mutta juurikin selkeys on kirjan salaisuus. Asioista ei tehdä turhan vaikeita, kirjassa ei ole millintarkkoja ohjeistuksia, eikä ehdottomuuksia.

Kirjassa edetään selkeästi eri ruokinnan suuntauksista ruuan määrään, painonseurantaan ja ruuan käsittelyn kautta sisältöön ja lisäravinteisiin.

Selkeän ruokaympyrän kautta on helppoa pohtia onko oman koiran ruokinnassa korjattavaa ja kirjassa on hyvät ohjeet ruokavalion muokkaamiselle tai kokonaan uudeksi uudistamiselle.

Erityisen kattavasti Malin on kirjoittanut erilaisista luista. Kun yleisiä uskomuksia on, että luut joko putsaavat koiran hampaita tai katkovat ne on todella mielenkiintoista ymmärtää, että luita on hyvinkin erilaisia ja vaihtoehtoja riittää.

Toinen itselleni mieluinen osuus kirjassa on lisäravinteet. Jos koiranomistaja lopulta päättää omalle koiralleen sopivan ruokavalion seuraava kompastuskivi onkin lisäravinteet. Sen selvittäminen mitä koira tarvitsee, mitkä valmisteet ovat parhaita ja millä annostusmäärällä vaatii hurjasti aikaa ja mielenkiintoa. Malinin kirja tarjoaa oivan oikotien aiheeseen.

Ja mitä olisi ruokinta ilman kakkaa! Kirjassa on oma mielenkiintoinen osuutensa myös ulosteen analysointiin.

Itse jäin kaipaamaan lisää tietoa erilaisista lihoista. Liha on koiran ruokavalion perusta, mutta ainakaan Taisto Terrierille kaikki lihat eivät sovi ja olisi mielenkiintoista lukea aiheesta lisää.

Kaiken kaikkiaan Malinin uusi kirja on todella hyvä perusteos kaikille, jotka haluavat tarjota koiralleen monipuolisen ja vaihtelevan ruokavalion. Kirjan mukana ei tule milligramman tarkkoja ohjeistuksia, mutta tämä onkin vapauttavaa. Kirja antaa raamit tavalle ruokkia oma koira koiran omien yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Helposti ja koiran parhaaksi.

Malinin aiemmin julkaistusta Haukun herkut kirjasta täällä.

 

 

Tee hyvää ja muuta maailmaa

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi

Välillä tuntuu, että maailma on mennyt täysin sekaisin. Koirat hyökkäävät toistensa päälle, lemmikeillekin tarvitaan omat ruokajononsa, ihmiset sotivat ja jäätiköt sulavat.

Hartiat laskevat rauhallisella metsälenkillä oman koiran kanssa, mutta omatunto soimaa ja jotain pitäisi tehdä.

Googlailin pitkään erilaisia vaihtoehtoja auttaa. Mietin annanko rahaa vai aikaa, autanko ihmisiä, eläimiä vai luontoa ylipäätään. Haluanko tehdä hyvää porukassa vai yksin, säännöllisellä aikataululla vai omien kiireiden mukaan. Ystävieni kanssa pohdimme mikä järjestö toimii eettisesti, minkä kautta rahat menevät varmasti perille ja ketkä apua kipeimmin tarvitsevat.

Koska koirat, hain Kulkureille vapaaehtoiseksi ja pääsin. Nykyään istun muutaman illan viikossa omalla sohvalla ja juttelen puhelimessa koirista erilaisten ihmisten kanssa. Melkoista arjen luksusta ja oman maailmankuvan laajentamista!

Vapaaehtoistyö koirien yhteyshenkilönä on huomattavasti palkitsevampaa, kuin alun perin kuvittelin. Koirista tulee melkein kuin omia, koirien uusista kodeista tuttuja ja kaupan päälle saa vielä iloisen kirjavan joukon uusia ystäviä muiden vapaaehtoisten joukosta.

Työn varjopuolena on toisinaan horjuva usko ihmisten hyvyyteen. On raastavaa, miten kaikkia koiria ei voi auttaa, miten jollakin koiralla on liikaa hyviä kotiehdokkaita ja toiset eivät kelpaa kenellekään. Miten rescue koiria kohtaan on melkoisia ennakkoluuloja ja yleistyksiä ihan eläinalan ammattilaistenkin piireissä ja toisaalta miten kevyin eväin osa kodeista koiraa havittelee.

Ne kaikkein tunteikkaimmat hetket olen kuitenkin kokenut, kun koira ja koti vihdoin kohtaavat ja suhde alkaa muodostua. Se hetki, kun matkasta väsynyt koira uskaltaa lopulta rentoutua uuden perheen huomassa tai se, kun kesken oman arjen kiireen saa viestin, videon tai kuvan kodilta, joka haluaa jakaa ilon koirasta. Niinä hetkinä kokee suurta kiitollisuutta elämästä, ihmisistä ja koirista. Tästä kaikesta ja uskoo hyvyyteen ja onneen.

Jokainen meistä voi olla alku muutokselle. Valitaan kaikki parempi maailma ja pidetään huolta apua tarvitsevista. On alku, että on mukava toisille, avaa oven naapurille, kerää jonkun toisen jättämät koirankakat maasta, antaa omalle koiralle hyvän koiramaisen elämän. Jos on mahdollisuus kannattaa lahjoittaa rahaa tai aikaa luotettavalla järjestölle, joka auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, ihmisiä, eläimiä tai luontoa. Kaikki apu on tarpeen ja lisää hyvää maailmaan.

Kaunista, rakasta ja rauhallista joulua!

 

Joululahja, jota koirasi toivoo

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi

Koira saattaa arvostaa uutta lelua, puruluuta tai palloa, mutta kaikkein eniten koirasi toivoo saavansa sinun aikaasi.

Me ihmiset olemme todella hyviä luomaan itsellemme paineita, aikatauluja ja tavoitteita. Joulun alla meidän pitää siivota, koristella, leipoa, olla sosiaalisia, juhlia ja hankkia lahjat kaikille läheisillemme. Koiralle tämä kaikki saattaa olla hyvinkin stressaavaa.

Koira ei tarvitse aattona tekokuituista hiostavaa, sähköistä villapaitaa, ei pelottavia pääpantoja tai kilisevää tonttulakkia somekuviin. Koiran mielestä joulupukki saattaa olla pelottavinta ikinä tekopartoineen, samoin kuin ylienergiset, jännityksestä sihisevät lapset tai se kaukainen sukulainen, joka väittää koiran ylle kumartuneena olevansa koiraihminen ja vain haluavansa silittää hämmentynyttä koiraa.

Koira ei välttämättä ymmärrä, miksi sisään kannetaan kuusi, miksi kuusen alle kerätään paketteja, miksi keittiössä tuoksuu kinkku, mutta mitään ei saa tutkia tai nuuskutella.

Tee joulunalusajasta koirallesi mahdollisimman helppoa ja rauhoita stressi ja kiire. Käy koiran kanssa pitkillä rauhallisilla kävelyillä, seikkailkaa ja tutkikaa lähiympäristöä.

On todella tunnelmallista käydä kävelemässä kaupungin joulukadulla silloin, kun se on autio. Termariin glögiä ja koiralle muutama herkkunami ja hiljainen joulukatu muuttuu sadun taikamaaksi.

Jos olet itse todella kiireinen joulun alla palkkaa luotettava ulkoiluttaja koirallesi tai tapaa ystäviäsi koiralenkeillä. Älä unohda koiraa yksin.

Jos haluat ostaa koirallesi oman paketin kuusen alle suosi kotimaisia tuotteita ja valmistajia. Varmista, että tuote on eettisesti ja vastuullisesti valmistettu, turvallinen ja koirallesi sopiva. Entäpä, jos ostaisitkin sinulle ja koirallesi yhteiseksi joululahjaksi kurssin paikalliselta, laadukkaalta koirakoululta? Jotain kivaa puuhaa vuodenalkuun? Kausikortti koirauimalaan?

Tänäkin vuonna erilaiset tahot keräävät lahjoituksia myös vähävaraisten perheiden lemmikeille. Jos mahdollista tutki erilaisia vaihtoehtoja ja tee lahjoitus luotettavan järjestön tai yhdistyksen kautta.

Koirallesi tärkeintä on sinun aikasi ja seurasi. Ole läsnä koirallesi, keksi yhteistä mukavaa puuhaa, uusia seikkailuja, onnistumisia ja kokemuksia. Tarjoa koirallesi niin hyvä koiramainen elämä, kuin mahdollista ja tee yhteisestä ajasta seikkailu ilman liiallista suorittamista.

 

Kun koiralla on huono päivä

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi

Koirallakin voi olla huono päivä, jolloin kaikki ärsyttää, mikään ei huvita ja on tylsää.

Taisto Terrierin huonojen päivien takana on useimmiten

  • kipu, Terrierin herkkä vatsa menee helposti sekaisin ja silloin ei huvita mikään. Samoin koiran, joka hyppii, pomppii ja loikkii suuremmin miettimättä, selkä ja lihakset kaipaavat säännöllistä hierontaa, tai lihasjumit pilaavat päivän
  • Taisto Terrierin liian täysi tai tyhjä kalenteri ei myöskään ole hyvä juttu. Tekemistä, uuden oppimista ja maailman tutkimista pitää olla sopivasti, mutta vastapainona pitää olla sohvailtoja, rapsutuksia ja hitaita päiviä.
  • oman ihmisen stressi ja kiire. Terrieri reagoi heti, jos ilmassa on liikaa stressiä tai kiirettä.

Koiran huono päivä voi johtua myös esimerkiksi siitä, ettei koiralla on tarpeeksi koiramaista puuhaa. Koira ei pääse juoksemaan vapaana, koiralla ei ole koirakavereita, koira ei pääse toteuttamaan itseään tai koira vaikka pelkää jotakin lähiympäristössään.

Oman koiran mielenliikkeiden ja terveyden  tunteminen auttaa sekä ennalta ehkäisemään, että korjaamaan tilanne nopeasti. Koirat myös ilmaiset tunteitaan eri tavoin. Taisto Terrierin tapa on ärtyä muille. Lenkillä rähistään helpommin muille koirille, ihmisille, jotka kävelevät hassusti, tai puiden varjoille tai rapinoille pensaissa. Joku toinen koira saattaa vetäytyä, olla levoton, hakea huomiota, koiran käytös siis poikkeaa normaalista.

Jos koira käyttäytyy normaalista poiketen on hyvä pysähtyä miettimään mikä muutoksen voi aiheuttaa. Helppo keino on kirjoittaa kalenteriin ylös päivän ohjelmaa ja koiran mielialaa, näin käytöksen muutoksen syy voi olla helpompi jäljittää. Itse pidän huolen, että viikossa on muutama päivä tai ilta, kun puuhaan terrierin kanssa jotakin jännempää. Ulkoilemme uudella alueella, käymme kahvilassa, kylässä kavereilla tai harrastamme jotakin. Mutta yhtälailla varmistan, että joka viikko on iltoja, jolloin emme tee mitään erityistä. Ja pyrin pitämään stressin ja kiireen oman kodin oven ulkopuolella.

Kun huomaan, että Taisto Terrierillä on huono päivä yritän ensin jäljittää syyn ja toimin sen mukaan. Lisään kipulääkkeen, varaan ylimääräisen ajan hierojalta, vien Terrierin seikkailuun iltalenkillä tai jäämme sohvalle köllimään. Sen mukaan, minkä epäilen  koiraa harmittavan. Aina syy ei selviä ja silloin yritän antaa koiralle tilaa kertoa mikä on vialla ja miten tilanne korjaantuu. Ja onneksi aina on huominen, jolloin paha mieli on tiessään ja aurinko paistaa jälleen.

 

Tunnistatko pelkäävän koiran?

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi

Kirjoitin viime viikolla läsnäolosta ja sain jonkin verran kritiikkiä eräässä FB:n koiraryhmässä. Kritiikki ja ylipäätään keskustelu koirien hyvinvoinnista on aina tervetullutta,  mutta tällä kertaa en ihan ymmärtänyt kritiikin suuntaa.

Olin nimittäin pahoittanut koiranomistajien mielen kertomalla, että ystäväni oli nähnyt kahvilassa koiran, joka oli yksin ja peloissaan omistajan keskittyessä kaikkeen muuhun, kuin koiraan. Kritiikin mukaan ystäväni, tai kukaan muu kuin koiran oma omistaja,  ei mitenkään voi tunnistaa kokeeko koira olonsa turvattomaksi ja kommentoipa joku minun jopa parjaavan omistajaa syyttä.

Koska tarkoitukseni ei missään nimessä ole pahoittaa koiranomistajien mieliä, päinvastoin blogin idea on parantaa koirien hyvinvointia, voisimmekin hetken pohtia mistä tunnistaa koiran, joka ei viihdy, vaan jopa pelkää kahvilassa tai muussa julkisessa tilassa.

Koirilla on oma elekielensä ja tämä kieli on yleispätevä kaikkiin koiriin. On toki koirakohtaista mitä eleitä yksilö suosii ja käyttää kommunikoinnissa. Koira myös oppii mitä eleitä kannattaa käyttää sanoman perille menoon. Jos ihminen reagoi haukkumiseen on haukkuminen koiralle kannattavampaa, kuin vaikkapa se, että koira pyrkii viestimään korvillaan.

Isossa kuvassa koiran viihtymistä julkisessa tilassa voi seurata koiran kehonkielen kautta. Pelkäävä koira saattaa liikkua jäykästi, arasti ja viivytellen, koiran häntä on alhaalla, koiran selkä voi olla kaarella, koira voi olla valmiina juoksemaan karkuun tilanteen niin vaatiessa tai pyrkii vetäytymään niin piiloon, kuin pääsee, vaikka tuolin alle.

Toisaalta pelkäävä koira voi myös säheltää, tassutella, olla rauhaton, hakea huomioita ja heittäytyä selälleen. Koira saattaa myös vinkua, läähättää tai haukahdella.

Rauhoittavia signaaleja, suosittelen kirjaa kaikille, saattaa olla koiran haukottelu, silmien siristys, ns. valaan silmät, kirsun lipominen kielellä, luimut korvat tai vaikka pään kääntäminen pois pelottavasta asiasta.

Entä se läsnäolo? Sen, että koirakko viihtyy yhdessä ja puhuvat samaa kieltä huomaa molempien kehonkielestä. Viihtyminen ei vaadi jatkuvaa sirkusta, vaan sitä, että molemmilla on turvallista toistensa seurassa, koira kokee tulevansa kuulluksi, koira ei joudu pelkäämään ja koiran perustarpeet tulevat huomioiduksi. Ne pienet eleet, ilmeet ja liikkeet koirakon kesken kertovat paljon. Hakeutuuko koira lähelle, pelkääkö koira ihmisen liikkeitä, seuraako ihminen koiransa hyvinvointia ja ovatko molemmat rentoja.

Jos koiran vie kahviloihin tämän tulisi olla koiralle mieluisaa. Kahvilat äänet, ihmisten liikehdintä ja kahvilan tuoksujen määrä saattaa olla joillekin koirille liikaa. Koira kannattaa totuttaa kahvilaelämään, tai muihin julkisiin tiloihin, pikkuhiljaa, koiraa kuunnellen ja kunnioittaen. Täällä lisää aiheesta.

Antoisaa yhteiseloa!

Kahvilan yksinäisin koira

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi

Ystäväni, jolla ei ole koiraa, halusi puhua kanssani läsnäolosta. Hän oli seurannut kahvilassa kahta hyvin erilaista koirakkoa. Toinen parivaljakko oli selvästi viihtynyt toistensa seurassa, sekä koira, että omistaja oli kommunikoinut toisen kanssa. Toinen koira oli ollut ilmaa omistajalleen, yksin pöydän alla tuijottaen kaukaisuuteen. Olimme lempiaiheeni äärellä.

Osalle meistä koira on perheenjäsen, elävä olento, jolle ollaan läsnä ja vuorovaikutuksessa, toisille koira taas on eläin, jokin, joka seuraa mukana hihnan päässä ilman oma-aloitteisuutta tai omaa tahtoa ”vain koirana”. Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Kun valitsemme ottaa koiran elämäämme otamme kotiimme elävän eläimen, jolla on oma mieli, tahto, tunteet ja mieltymykset. Koiralla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi ja elää koiramaista elämää. Koiran tulee saada juosta vapaana, leikkiä, rypeä kurassa ja mudassa, mutta olla myös vuorovaikutuksessa oman ihmisensä kanssa. Koira kaipaa meiltä yhteistä puuhaa, iloa ja tekemistä.

Se ero, minkä ystäväni kuvaili kahdessa eri parivaljakossa on musertava. Molempien koirien perustarpeet täyttyivät. On ruokaa, lämpöä, huolenpitoa, molemmilla on luultavasti omistaja, joka rakastaa koiraansa, mutta toisen koiran omistaja on luonut koiraansa suhteen, vuoropuhelun, toinen koira on yksin.

Elämän ei aina tarvitse olla sirkusta ja suurta juhlaa, mutta koiran tulee saada tulla kuulluksi ja nähdyksi. Koira voi edelleen hyvinkin makoilla kahvilassa pöydän alla ja ottaa torkut, mutta se tapa miten otamme koiran huomioon on ratkaiseva. Kun koiran kanssa keskustelee ja ennenkaikkea kuuntelee saa parhaan ystävän ikinä. Koira puhuu meille eleillä, ilmeillä, tekemisellä, kunhan kuuntelemme ja vastaamme koiralle.

Kannattaa seurata muiden, mutta ennenkaikkea omaa käytöstä koiran kanssa. Olla läsnä koiralle ja antautua syvällisiin keskusteluihin oman karvakuonon kanssa. Saatat yllättyä miten viisaan ja tunteikkaan koiran oletkaan vierellesi saanut maailmaa ihmettelemään.

Ja jos käytte yhdessä kahvilla pyydä seuraavalla kerralla koiraa valitsemaan pöytä, seuraa miten koirasi viihtyy kahvilassa ja mieti onko tämä teidän yhteinen seikkailunne vai sinun, jossa koira on sivuosassa.

Puututko kiusaamiseen?

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, hyvinvointi

Olin työpäivän jälkeen kävelemässä kotiin, kun vastaani käveli aikuinen nainen isohkon selkeästi aran rescue koiran kera. Koirasta näki miten hän pälyili naista hihnan toisessa päässä ja samalla yritti olla mahdollisimman pieni ja huomaamaton. Nainen nyppi hihnaa ja toisella kädellä repi koiran korvaa. Minun oli aivan pakko puuttua tilanteeseen ja sain osakseni huutoa, sadattelua ja koira kunnon nykäisyn hihnasta.

Olisiko ollut parempi, etten olisi puuttunut tilanteeseen?

Itse olen sitä mieltä, että kiusaamiseen tulee puuttua aina omaa tai oman/vieraan koiran hyvinvointia vaarantamatta.

Jos näet tuntemattoman kohtelevan kaltoin eläintä kadulla ja ihminen vaikuttaa siltä, että häntä voi puhutella kannattaa kokeilla ihan reipasta tervehtimistä ja ihmisen huomion siirtämistä pois eläimestä. Ei siis kannata heti tuohtuneena paheksua tilannetta, vaikka mieli tekisikin, vaan pyrkiä keskeyttämään tilanne ja näin saada pahoinpitely loppumaan. Jos ihmiseen saa kontaktin kaikki tilanteessa saavat hengähtää ja tilanne voi laueta jo sillä.

Jos ihminen on vastaanottavainen, kuten vaikka lauma lapsia siilin perässä, voi seuraavaksi yrittää selittää rauhallisesti miten eläimiä ei ikinä, missään tilanteessa saa kiusata. Tai kurjalle koiranomistajalle voi vinkata paikallisen koirakoulun palveluja, jos tämä on liikaa voi kehua koiraa, koiran ulkonäköä. Jututtamalla voi myös vaivihkaa urkkia missä koirakko asuu. Tiedosta on hyötyä, jos tilanne on niin vakava, että asiasta pitää ilmoittaa eteenpäin.

Kuitenkaan ikinä ei pidä vaarantaa omaa tai varsinkaan oman koiran terveyttä. Kannattaa muistaa, että oma koira lukee meidän omistajien tunteita ja saattaa napata pelon tai kiukun hyvinkin helposti. Jos kiusaava ihminen on sekava, päihtynyt tai harhainen on aina parasta ilmoittaa viranomaisille mahdollisimman tarkat tiedot tapahtumapaikasta ja osallisista. Vaikka juuri tällä kertaa asiaan ei ehdittäisi puuttua voi tulleista ilmoituksista olla jossain vaiheessa hyötyä, jos ihminen on toistuvasti väkivaltainen.

Minkäänlaista kiusaamista ei tule hyväksyä myöskään koulutusryhmissä. On ehkä vielä vaikeampaa puuttua kiusaamiseen, jos sitä esiintyy omassa treeni-tai opiskeluryhmässä. Ryhmän paine ja pelko ohjaajaa kohtaan saattaa tuntua harteilla, mutta kun asettuu kiusatun asemaan on helpompi ymmärtää miksi asiaan tulee puuttua.

Usein helpointa on ottaa asia avoimesti puheeksi kaikkien kuullen ilman syyttelyä tai kiukkua. On palvelus kaikille, niin ihmisille, kuin eläimille, että koulutus tapahtuu iloisessa, avoimessa ja kaikille miellyttävässä ilmapiirissä. Jos tilannetta on mahdoton korjata on parasta valita toinen kouluttaja, älä anna aikaa ja rahaa epäpätevälle toimijalle.

Jokaisen meidän tulee olla eläinten puolella omien kykyjemme mukaan. Jos olet kyyninen ja mietit miten yhden ihmisen panoksella on mitään hyötyä maailman ongelmia vastaan, niin suosittelen tätä kirjaa. Meistä jokainen voi muuttaa maailmaa paremmaksi.

Jos näet eläinten kaltoinkohtelua ole tarpeen mukaan yhteydessä poliisiin, eläinsuojeluviranomaiseen tai SEYn eläinsuojeluneuvojaan.

 

Miten motivoitua syysulkoiluun?

julkaissut koiranluonto, kategoriassa Blogi, Luonnossa

Vuodenajat ovat rikkaus, mutta ulkoilu syksyn pimeydessä on ainakin minulle melkoinen ponnistus. On pimeää, koiran pökäleitä saa etsiä valon kanssa, koiran tassut pitää pestä aina sisään tultaessa ja pahimmillaan sataa ja tuulee vaakatasoon.

Koska koira kuitenkin ansaitsee ja kaipaa ulkoilua, nuuhkimista, polkuja ja kujia olen yrittänyt kehittää itselleni motivaatiota syysiltoihin.

Ota mukaan ystävä tai läheinen

Kun ulkoillessa on seuraa pimeyttä ei edes ehdi huomata kuulumisten vaihdon lomassa. Jos ystävällä on koira lenkki on kaksin verroin hauskempi, myös koirilla on sosiaalista kanssakäymistä, vaikka eivät riehukaan koirapuistossa.

Meidän kulmilla on yleinen tieto siitä, mihin aikaan ja minkä lenkin alueen koirakot illalla tekevät, joten on melko helppoa osua samaan aikaan saman lehtikasan äärelle seisoskelemaan ja näin saada seuraa.

Lähiseudun nähtävyydet

Jos asut kaupungissa tämä vinkki saattaa toimia.

Itse havahduin patsaisiin tänä syksynä, kun lähipuistoomme saatiin Gandhin patsas. Aluksi innostuin googlaamaan itse Gandhin elämäntarinaa, sitten taiteilijaa patsaan takana ja lopulta näin myös muut lähiseudun patsaat uusin silmin. Patsaat ja ylipäätään lähiympäristö myös näyttää varsin erilaiselta säästä riippuen. Katso siis uusin silmin asuinympäristöäsi katulamppujen ja pitkien varjojen kautta.

Luun muotoinen kävelylenkki

Kuulostaa todella omituiselle, mutta ehdottomasti kannattaa kokeilla! Kaikenlaisten appien aikana on varsin helppoa laskea päivän aikana askeleet ja katsoa illalla kartasta missä tulikaan liikuttua. Erityisen hauskaa on yrittää saada kartalle aikaiseksi selkeä kuvio. Aloita helposti, suunnittele esimerkiksi luun muotoilen kävelylenkki, joulun lähestyessä kuusen muoto on jo haastavampi. Esimerkiksi täällä vinkkejä alkuun.

Ota mukaan termosmukillinen kuumaa juomaa

Erityisen koleana iltana on ihanaa ottaa lenkille mukaan muki lämmittävää teetä tai glögiä! Varsinkin, jos koira nuuskuttelee erikseen jokaisen lehtikasan lehden saattaa ihmiselle iskeä kaipuu sohvan uumeniin, lämmin juoma tuo lohtua ja toivoa.

Ulkoilubingo

Toimii oman ja muiden koiranulkoilijoiden motivaattorina. Keksikää ensin yhdessä bingon aiheet. On suotavaa, että asutte suurin piirtein samankaltaisilla alueilla, jolloin yhteiset bongattavat on helpompi määrittää. Sopikaa myös miten vinkkaatte toisillenne löydöstä. Esimerkiksi valokuva toiselle on oiva tapa todistaa näkemänsä. Minun ja ystäväni listalta löytyy mm.

  • Bongaa rotta (kuvaa ei tarvita, jos koira myös innokas saaliista)
  • Bongaa pikkujouluseurue
  • Bongaa ensimmäinen joulukuusi sisällä
  • Bongaa tähdenlento

Ja tietysti enemmän bongauksia saanut saa jonkin oivan palkinnon, kuten parhaat torikahvit hyvässä bingoseurassa.

Palkkaa itsesi hyvästä suorituksesta

Itsensä palkitseminen onnistuneesta ulkoilusta pimeässä on parasta. Kuten koirankin koulutuksessa määritä itsellesi motivoiva palkka ja vaihtele sitä tarpeeksi usein. Esimerkiksi ulkoilun jälkeen sohvalla pala tummaa suklaata ja hyvä kirja tai jakso lempi tv-sarjasta toimii meillä.

Kuntoile ulkoilun lomassa

Aina kunto ei kasva koiraa ulkoiluttaessa. Välillä toki kannattaa tehdä reippaampia kävelyjä, mutta koiran tulee myös antaa edetä omaan tahtiin nuuskien ojanpientareet. Päätä etukäteen liikkeet ja miten ne teet. Esimerkiksi, aina kun uroskoira nostaa jalkaa tee askelkyykky, aina kun ohitatte lyhtypylvään pyöräytä hartiat ympäri jne. Pimeyden hyvä puoli on, ettei kukaan näe mitä puuhaat. Ota kuitenkin koirasi huomioon, omistaja, joka yhtäkkiä hyppii haarahyppyjä saattaa aiheuttaa kummastusta koirassa.

Opettele tähtikuvioita

Minun tämän hetken lempiviihdyke. Kun ilta on pilvetön ja kävelemme kauempana katuvaloista yritän etsiä taivaalta tähtikuvioita.

Tsemppiä syysulkoiluun!

angry 2