Koirat

                                     TAISTO

2016-06-12-13-21-26

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minä: Taisto, Bistro Mighty Dear Dante, parsonrussellinterrieri.

Olen käynyt syntymässä Virossa. Sellaisella hevostilalla, missä on meri lähellä. Ehkä siksi meri on niin ihana asia!

Ihmiseni:Mari, aina puuhaamassa jotain

Ikä: neljä ja puoli vuotta. Aikuinen!

Lempinimet:hmmm… ainakin Tate, Tate Taateli, Kuningas, Muru, Rakas, Mursu, Tallero

Turkki: on muuntautuva. Olen välillä valkoinen ja täplikäs kuin dalmatialainen, sitten kasvatan melkein yhdessä yössä hurjan turkin ja mamman mukaan muutun ihan katukoiran näköiseksi. Ja sitten turkkia hiukan nypitään ja saan silmät ja pilkut takaisin näkyviin. Mulla on osa kynsistä mustia ja osa valkoisia ja kesäisin mahassa ruskeita täpliä.

Silmät: Ruskeat ja ne näkee kaiken. Olen eri hyvä näkemään pehmolelut, varsinkin, jos ne ei ole koiranleluja.

Korvat: Lurppakorvat, jotka tuulessa nousee pystyyn. Korvissa on sellainen hassu juttu, kun mamma hieroo niitä silleen oikein valahdan nirvanaan. Noin vaan!

Lempipuuhat: tuulen nuuskiminen, kaikissa kulkuneuvoissa matkustaminen, metsässä oleilu. Kotona sohvalla tai ikkunalaudalla nukkuminen.

Mitä inhoan:ilotulitusraketteja. Ne on hurrrrrjan pelottavia. Aurinkolasit ja kahisevat vaatteet tekee ihmisistä pelottavia. Ja skeittilaudat. Ne pitää liikaa ääntä.

Mistä pidän eniten: vinkuleluista. Merenrannasta ja uimisesta. Seikkailuista. Kunnon luusta, jota saa jyrsiä ja piilottaa.

Lempiulkoilu: lumessa leikkiminen tai uiminen! Tai auringonotto kesällä!

Mitä harrastan: toisinaan jäljestämistä, sadepäivinä pelejä ja keilausta, joskus uimista.

Paras ystäväni: Naapurin Kaapo. Kaapo on samanikäinen ja Kaapon mammalla on aina herkkuja taskussa. Ihmisystäviä on monia, yksien luona saan aina riehua ja leikkiä hurjia juttuja! Ja yhden luona käydään aina meren rannalla ja nukun ihan kiinni kyljessä.

Lempileikkini sisällä:Tykkään retuuttaa leluja! Ja etsiä nameja!

Lempipaikkani sisällä: Sohva, ikkunalauta, mamman vieressä missä vaan.

Lempi virikkeistäminen: Etsintä. Löydän aina kaikki namit, lelut ja tuoksut.

Toiveammattini: No. Mamman mukaan luulen olevani hylje.

Paras muistoni: Seikkailut mamman kanssa! Hetket rannalla tai metsissä. Kun käytiin melomassa. Tai ystävien mökillä puutarhatöissä, kun kaivoin isoimman kuopan ikinä! Ja uin koko ajan!

Haluaisin tavata: Kaikki kivat valkoiset koirat on mun kavereita. On muutkin, mutta ei liian isot, ne vähän pelottaa.

 

                                                                    KILLE

img_1585

Minä: Kille, rescuekoira Kreetalta. Minussa taitaa olla ainakin hiukan pitbullia. Minut oli jätetty kadulle sisarusteni kanssa aivan pienenä. Löytöhetkellä meitä oli kolme veljestä ja kuljeskelimme ison moottoritien varrella. Veljenikin pääsivät Suomeen.

Ihmiseni: Reetta, se joka aina kirjoittaa.

Ikä: Olen nyt noin vuoden ja kolme kuukautta. Synnyin elokuussa 2015, eläinlääkärin arvion mukaan.

Lempinimeni: Ihmiseni tykkää helliä minua kaikenlaisilla lempinimillä koko ajan. Hän keksii niitä vain lisää ja tykkää leikkiä minun nimelläni. Kille kipsukka, hipsukka, hirpsuvarvas, himpukka, kippuli, höpö, hömppäli, kulta, rakas, ihana, ihanuus, täydellinen, kuonokas, köpsy, köpöli, supi, sankari, paras, hippi …

Turkkini: Minulla on hiilenmusta turkki, aurigossa se kiiltää niin, että muuttuu aivan hopeiseksi. Tietyssä valaistuksessa näkee, että turkissani on kahvinruskea sävy. Minulla on erityisesti pään alueella yksittäisiä valkoisia karvoja, ja ne kertovat rankasta lapsuudestani. Olen saanut paljon toisten koirien puremia. Rinnuksessani minulla on puhtaanvalkoinen kuvio.

Silmäni: Silmäni ovat hehkuvanruskaiset! Ne ovat aika hurjatkin joskus ja välillä ne päilyvät syvää iloa ja toisianan ne ovat tumman levolliset.

Korvat: Minulla on luppakorvat, herkät ja silkkiset kuin keväiset lehmuksenlehdet. Aluksi en antanut koskea niihin, nyt minusta on ihanaa kun korviani silitellään pitkin, lempein vedoin.

Lempipuuhia: Minä tykkään raadella ja repiä! Ihmiselläni on paljon juttuja jotka soveltuvat tähän tarkoitukseen upeasti, esimerkiksi sänky ja tyynyt ja sohva. Jotenkin vain aina, kun meinaan repiä niitä, eteeni ilmestyy joku pehmolelu tai luu? Rakastan myös metsissä ja pelloilla kiitämistä. Ja uiminen, ah voiko olla mitään taivaallisempaa? Minua kiehtovat rakennustyömaat! Missä on joku traktori mylläämässä siellä haluan olla minäkin.

Mitä inhoan: Korvalääkeen laittaminen on ollut ikävä juttu. Samoin kynsien leikkaaminen. Onneksi ihmiseni ymmärsi, eikä ole pakottanut minua väkisin niihin toimenpiteisiin. Aluksi, kun tulin Suomeen pelkäsin vähän kaikkea. Nyt olen tosi rohkea. En enää edes pelkää lapsia! Mutta ihan pikku taaperoista kiihdyn vielä vähäsen toisinaan, varsinkin jos he kiljahtelevat.

Mistä pidän eniten: On ihanaa kömpiä ihmiseni viereen aamulla! Voisin lekotella siinä vaikka kuinka pitkään, ihanasti pitkin pituuttani. Olen myös hyvin huumorintajuinen. Minusta tuntuu jo, että ihmiseni tietää milloin hassuttelen. On upeaa, kun hän ymmärtää minua niin hyvin.

Lempiulkoilu: Ojissa köhnääminen, myyränkolojen kaivaminen, poluttomille taipaleille poikkeaminen metsäpolulta. Kallioille kiipeily, kiipeän melkein suoraa kallionseinämää aivan kevyesti!

Mitä harrastan: Luiden pureskelua, maailmana tutustumista askel askeleelta, ihmiseni ilmoituksen mukaan jonakin päivänä jotain kuonojuttuja, mutta harrastuksilla ei kuulemma ole kiire. Ensin on hyvä olla kaikki ihan tavalliset asiat hyvässä mallissa.

Paras ystäväni: Naapurissa asuu pieni valkoinen Milton -herra. Milton on rauhallinen ja usein me kohtaamme varsinkin iltalenkillä. Milton oli ensimmäinen koira johon tutustuin pitkän leikkauksen jälkeisen leikkikiellon jälkeen. Olipa upeaa että se oli juuri Milton, joka on niin kiltti. Ylipäätään olen hyvin innoissani kaikista koirakavereista ja minulla on kuulem, että se on repiminen. Mutta aivan viime aikoina olen oppinut paremmin leikkimään leluilla. Joskus ihmiseni tekee minulle erilaisia etsimistehtäviä ja ne ovat hurjan kivoja.

Lempipaikkani sisällä: Minulla on oma pieni luola. Olen joko luolassa sisällä niin, että pääni on ulkopuolella tai sitten nukun luolan päällä tai katselen siitä ulos ikkunasta. Sohva ja sänky ovat myös ihania paikkoja. Tuntuu hyvältä kiivetä vähän ylemmäs lepäilemään. Rakastan myös köllötellä aivan lähellä ihmistäni.

Innostavin virikkeistäminen: On tosi hauskaa poimia nameja vedestä! Osaan työntää kuononi syvälle veden alle! Minulle laitetaan vettä vatiin ja sinne tiputetaan erilaisia namskuja. Olen ihan innoissani. Noseworkin eukalyptuksen hajuiset kohteet ovat myös tosi innostavia.

Toiveammattini: Ei meillä koirilla ole ammatteja, me vain olemme juuri sitä mitä olemme. Mutta jos pitää vastata jotain, tallikoirana olisi varmaankin aika mukava olla.Voisin näet jahdata rottia!

Paras muistoni: Minulla on paljon kaikenlaisia muistoja, ja osa niistä on hiukan surullisia ja pelottavia. Olen osannut kuitenkin työstää menneisyyttäni hienosti. Luulen, että hyvien muistojeni aikakausi alkoi, kun selvisin Suomeen muuton stressistä, peloista,leikkauksesta ja kivusta ja sain alkaa elämään täyttä koiranelmää! Siitä eteenpäin päivät ovat olleet yhtä suurta riemujen jatkumoa.

Haluaisin tavata: Paljon kilttejä ihmisiä. Ajatella, aluksi pelkäsin ihan kaikkia, nyt minusta ihmiset ovat aivan ihania. Kiipeän aina kaikkien syliin. Paljon paljon kivoja koiria, tykkään kaikista koirista ainakin vielä ihan valtavasti. Olisi kiva tavata myös sellaisia koirahierojia ynä muita ammattilaisia, joihin todella oppisin luottamaan.Olen ollut vielä hoitotilanteissa aika kierroksilla.

 

 

MINI

Minä Protaxin Kaksi Kukkaa eli Mini, karkeakarvainen kaniinimäyräkoira. Tästä ihanasta ja turvallisesta maitobaarista olen siirtynyt asumaan nykyiseen kotiini ❤

Minulla oli hyvä lapsuus ja erinomaiset eväät elämään 🙂

maitobaari    kaksi-kukkaa

Ihmiseni  Taru joka joogaa

Ikä    olen nyt ihmiskalenterin mukaan 1 vuoden + 9kk

Lempinimet  voi niitä on paljon, riippuu tilanteesta ja mun korvien ja silmien asennosta….Mini, minimaakari, ministeri, mamman pötkylä, minitsuka, toisinaan kuulen noiden ihmisten puhuvan minusta, ymmärrän ja kuulen kaiken (ei ne sitä edes tajua, usein leikin nukkuvaa)

Turkkini  Riistanväri virallisesti, ennen nyppimistä melkein musta. Mulla on ihana parta ja olen muutenkin viihtynyt erinomaisesti tässä mielettömässä turkissani. Maastoudun joskus tosi hyvin kiviin ja kantoihin.

Silmät  Ihanat täydelliset ruskeat nappisilmät. Tuhannen viestin tulkitsijat, pohjattomat tarkkailijat… ilmestyn kuin tyhjästä kun on kyse ruuasta tai jotain tekemisestä kotona. Täytyyhän mun nähdä kaikki mitä tapahtuu.

Korvat Pään sivuilla, silkkiset pienet kolmiot, roikkuvat alaspäin. Kuulen niillä erinomaisesti kaiken omasta mielestä tarpeellisen.

Mistä pidät eniten? Nukkuminen jonkun kyljessä kiinni

Mitä inhoan ? En varsinaisesti inhoa mitään….mutta kylmä ja märkä ei ole mun juttu, paitsi ehkä jos oon jäljestämässä silloin sää on ihan sivuseikka. Pimeässä kulkevat mustat hahmot , varsinkin jos ne tulee yllättäen kohti tai yrittää koskea (!) on kyllä epäilyttävää ja joskus jopa pelottavaa. Liiallinen haliminen ja lähelle tunkeminen, etenkin vieraat ihmiset.

Mistä pidän eniten? Masu on täynnä, meen selälleen ihmisen kylkeen tai syliin, masurapsuihin on hyvä nukahtaa

Mitä harrastan? Oon aika nuori , enkä tiedä mitä musta tulee. Olen käynyt kanttarellikurssin, osaan jotain venytysliikkeitä, olen joogannut mamman kanssa.  Jäljestys on kivaa ! Tiedän tarkkaan mitä siinä tapahtuu. ”Etsi” on kivaa sisällä tai ulkona, kaikki ruoka on löydetty! Ylipäätään nenähommat on mun juttuja. Kuljen aina nenä kiinni maassa vaikka en juuri sillä hetkellä varsinaiseti harrasta mitään. Mun nenä on laboratorioanalyysin tasoa ja pysytyn erottelemaan huikeita juttuja ihan vaan normi kävelyllä! tietäisittepä vaan mitä kaikkea voisin luetella esim. naapuruston vaivoista, ruokavalioista, lääkkeistä…….Aina voi saada jonkun superhajun ja muuttaa suuntaa. Mä oon nyt jo täydellinen J ainakin omasta ja mamman mielestä!

Paras ystäväni? Kotona noi omat ihmiset, sekä mun kaksi kettulelua, pitkä apina ja isompi nalle. Nää tyypit on päivittäin mun leikeissä. Ulkona on sit yks iso mäyrispoika, pari tiibetinspanielia (kaikki kolme rauhallisia herrasmiehiä)  ja  valikoidusti vastaantulevat tassuttelijat.

Lempipaikkani ulkona? Kaikki metsät, mitä koskemattomampi  sen mielenkiintoisempi!

Lempipaikkani sisällä? Sohvalla köllöttely tai sen selkänojalla ikkunasta katselu. SÄNKY!

Lempi virikkeistäminen ? Tää on niin kivaa, tykkään repiä kaikkea pahvista kun palkintona on ruokaa. esim. pizzalaatikon sisällä olevat tuoksut saa mut toimimaan tosi nopeasti, siellä on yleensä tuoksujen lisäksi joku mun oma herkku. Mamma sanoo ”odota” , sit mä katon sitä nappisilmillä ”ole hyvä” jes, saan repiä herkut esiin.

Toiveammattini? Saada olla mäyräkoira, tehdä koiramaisia juttuja. Viipottaa mäykkymäisellä innolla päivästä toiseen. Olla laumassa mukana omalla ihanalla olemuksellani ❤

Paras muistoni?  Elän hetkessä, kun nukahdan mielessäni näkyy huikeita tapahtumia, partakarvat vipattaa kun käyn mielessäni päivän tapahtumia. Joka päivässä on niin paljon hyvää !!

Haluaisin tavata? Enhän mä nyt osaa sanoa….luotan siihen että kaikki tarvittavat tulen kyllä näkemään. No jaa, tuolla lähellä asuu yks snautseri poika, sitä näkee liian harvoin, se on mun suosikki, silläkin on parta ❤

 Tässä kuvassa minä ja mun kettulelu, jota pitäis nyt liikutella! Mamma?

 

mini-ja-kettulelu  ❤   Pure Love