Kirjoja koirista

Rakastan (koira)kirjoja! Se tunne, kun hyvä kirja vie mennessään on täydellinen. Samalla oppii uutta, samaistuu, ihmettelee, soveltaa ja parhaimmillaan elo koiran kera paranee entisestään. Koska hyvät vinkit tulee aina jakaa eteenpäin tässä minun tämän hetken mieluisimmat koirakirjat. Ne, joihin palaan aina uudelleen ja jotka kulkevat sohvan ja yöpöydän väliä, jos eivät ole lainassa ystävillä.

Klassikot.

Tuire Kaimion Pennun Kasvatus ja Koirien Käyttäytyminen ovat kirjat, jotka soisi löytyvän jokaisen koiran omistajan kotoa ahkerasti luettuna. Kirjoista saa hyvät perustiedot koiramaiseen eloon, koiran kehitykseen ja käytökseen.

Tommy Wirénin ja Päivi Romppaisen Onnistu Koirasi Koulutuksessa kirja taas takaa, että omistaja ymmärtää miten koiraa koulutetaan oikein. Kirjassa käydään sujuvasti läpi kouluttamisen perusteet ja annetaan vinkit perustaitoihin. Vaikka kävisitkin koirasi kera koirakoulussa (valitse pätevä, eläintenkouluttajien eettisiin sääntöihin sitoutunut ), niin tämä kirja on hyvä perusteos ymmärtämään miten koulutus toimii ja miten koira oppii.

Turid Rugaas, Rauhoittavat Signaalit kuuluu myös kirjoihin, jonka soisi tulevan koiran mukana jokaiseen kotiin. Tämän kirjan avulla opit lukemaan koiraasi aivan uudella tavalla. Kun me ihmiset sanomme, että koira yllätti, yhtään ei ennakolta nähnyt miten koira käyttäytyy tätä kirjaa ei ole luettu ja sisäistetty. Kirjan avulla opit lukemaan niin omaa, kuin vastaantulevaa koiraa ja ymmärrät miten ne keskustelevat.

Jos hallitset englannin tai ruotsin kielen hyvien koirakirjojen valikoima on huomattavasti laajempi, harmittavan harvat kirjat käännetään suomeksi.

Brian Hare ja Vanessa Woods, The Genius Of Dogs.   Loistavaa kerrontaa, hauskoja tarinoita ja paljon, paljon faktaa. Toisinaan Courseran sivuilla on tarjolla kirjaan perustuva ilmainen Brianin vetämä nettikurssi. Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa koira, käytös ja taustat myös yleisemmin.

Karen Pryor, Don´t Shoot The Dog. Jos olet kiinnostunut kouluttamisesta tai haluat ymmärtää miten muokata käytöstä.  Kannustus, oikea palkka oikeaan aikaan toimii myös meille ihmisille, kirjan oppeja voi siis soveltaa myös lähipiirin ihmisiin. Toimii.

Grisha Stewart, BAT 2.0. Jos koirasi on remmiräyhä, arka tai muuten outo saatat innostua tästä Grishan kehittämästä tekniikasta. Kirja on omaan makuuni hieman liian lavea ja kerrontaa olisi voinut tiivistää, mutta itse tekniikka on huikean upea. Suomen BAT-guru on Miira Hellsten ja suosittelenkin käymään myös hänen kursseilla.

Annie Phenix, The Midnight Dog Walkers kirja tuo vertaistukea ja lohtua reaktiivisten koirien omistajille. Kirja on selkeä, tarinat räyhäävistä koirista ja onnistumisista ovat mielenkiintoisia ja antavat vinkkejä kaikkien koirien arjen parantamiseen. Facebookista löytyy myös kirjaan pohjautuva vertaistukiryhmä.

Tom Mitchell, How To Be A Concept Trainer. Tämä kirja on päällimmäisenä yöpöydällä tällä hetkellä. Googlasin jossain vaiheessa uusia ideoita Taisto Terrierin leikittämiseen ja löysin nämä sivut. On mielenkiintoinen ajatus kouluttaa koira leikin avulla ja ainakin meidän lyhyen kokemuksen perusteella tämä toimii. Taisto Terrieri rakastaa leikkejä ja pelejä, joita pelaamme tyhjässä koirapuistossa tai olohuoneessa ja koira onkin kasvattanut itseluottamusta ja rohkeutta.

Linda Tellington-Jones, Getting in TTouch with Your Dog Book. Meidän sohvakirjamme! Rentoutan Taisto Terrieriä soveltamalla kirjan hieronta- ja kosketustekniikoita. Kirjan sisältö on ajaton, kuvat ovat retroa, joka saa hymyn huulille.  Epäilen tämän olevan Taisto Terrierin lempikirja, niin onnellisena koira huokaa, kun saa tahtonsa läpi ja hieronta alkaa.

 

Kun etsit hyviä koirakirjoja kiinnitä huomioita julkaisuvuoteen! Osa kirjoista kestää hyvinkin aikaa, mutta suurin osa ei. Varsinkin koulutukseen liittyvä tietotaito kehittyy hurjaa vauhtia ja se, mikä eilen oli hyväksyttyä on tänään vanhentunutta ja jopa väkivaltaa.

Nettikirjat ovat usein halvempia ja helpommin saatavilla, kuin fyysiset kirjat. On siis ehkä järkevää ensin lukea pätkä kirjaa netin kautta ja jos kirja vaikuttaa erityisen hyvälle ja aikaa kestävälle tilata se omaan hyllyyn. Nykyään koirakirjoja löytyy jonkin verran myös äänikirjoina, sekin on oiva vaihtoehto lukemiselle.

Mukavia lukuhetkiä!

IMG_5657
Työpöydän kirjapino.

Irtokoirat kaupungissa

Hyvään koiran elämään kuuluu ulkoilua myös vapaana, ilman hihnaa. Hyvään koiranomistajan elämään kuuluu järjestää koiran vapaana liikkuminen turvallisesti ja sallituilla alueilla.

Koiranomistajana kuulun siihen ryhmään, joka nauttii nykyisestä suvaitsevasta koirakulttuurista. Minusta on hienoa, että koiran voi ottaa mukaan kahvilaan, kauppakeskuksiin ja julkisiin kulkuneuvoihin, mutta en voi sietää irtokoiria. Tai tarkemmin, en siedä niitä omistajia, jotka antavat koiran liikkua kaupungissa ilman hihnaa ja hallintaa.

Se, että koiranomistaja ei piittaa säännöistä, muista koirista tai ihmisistä ja pitää omaa rekkuaan vapaana kaupungissa on vaarallista kaikille, eikä tee hyvää sallivalle koirakulttuurille.

Ensin on järjestys-ja metsästyslaki. Koira on pidettävä taajamassa aina kytkettynä, lukuun ottamatta omaa pihaa, koirien harjoituspaikkaa tai koirapuistoa. Taajaman ulkopuolella koira on pidettävä kytkettynä tai niin lähellä, että se on välittömästi kytkettävissä,  1.3.–19.8. välisenä aikana. Tuon ajan ulkopuolella ulkoiluttajalla tulisi olla maanomistajan lupa koiran pitämiseen vapaana.

Sitten on se koiran koulutus. Jotkut omistajat eivät niin piittaa laista ja koira on ilman hihnaa kaupungissa tai taajamassa. Sen lisäksi sama omistaja ei välttämättä piittaa siitäkään, ettei koira ymmärrä mitä luoksetulo tarkoittaa.

Pahimmillaan irtokoira pelästyy jotakin yllättävää ääntä ja säntää pakoon, törmää koheltaessaan kulkuneuvoon, pelästyttää koiria pelkäävät ihmiset, lähtee jahtaamaan lintuja tai jäniksiä. Uhkakuvia, toki, mutta koira on eläin, eikä sen käytöksestä ja reaktioista voi ikinä olla täysin varma. Eikä kaupungissa voi olla varma myöskään ympäristöstä, se saattaa yllättää vakaankin koiran äänillä, tuoksuilla ja liikkeellä.

Oma sääntöni on ehdoton, irtokoira ei tervehdi hihnassa olevaa Taisto Terrieriä. Ikinä. Hihnassa oleva koira saattaa kokea vapaana olevan koiran uhkana, ihan siitä syystä, ettei koira tarvittaessa pääse pakoon. Usein vapaana oleva koira myös juoksee hihnassa olevan luo, jo tämä vauhdilla kohti tulo saattaa olla uhka toiselle. Jompikumpi koirista saattaa olla kipeä, tai juoksuissa. Tai vapaana oleva vieras koira voi olla aggressiivinen, tai kuulua  isojen mustien koirien ryhmään, joita Taisto Terrieri pelkää. Oma koira saattaa myös suojella omistajaansa vieraalta koiralta. Tai voi tapahtua jotain ihan muuta.

Me kohtaamme kuitenkin kotikulmilla toisinaan irtokoiria. Yritän ulkoillessa olla valppaana ja jos epäilen näkeväni koiran ilman hihnaa pyrin aina heti vaihtamaan suuntaa poispäin koirasta. Jos vapaana oleva koira pääsee yllättämään yritän aina seisoa ja liikkua koirien välissä, jotta vapaana oleva ei pääse Taisto Terrierin lähelle samalla, kun huutelen omistajan perään. Omaa koiraa ei pitäisi nostaa syliin, koska tällöin vapaana oleva koira saattaa innostua ja hyppiä vasten. Olen kuitenkin muutamana kiperänä hetkenä ottanut oman koiran syliin, kääntänyt selän vieraalle koiralle ja seissyt niin lähellä seinää, että olisin saanut tarvittaessa siitä tukea.

Aina näissä kohtaamisissa olen pyrkinyt keskustelemaan tilanteesta sen toisen koiranomistajan kanssa. Kysymään syytä hihnattomuuteen, muistuttanut laista ja usein olen kertonut Taisto Terrierin sairastavan juuri sillä hetkellä vaikeaa ja erittäin tarttuvaa silmätulehdusta tai kertonut koiralla olevan kirppuja. Viimeistään se saa vapaan koiran yllättävän nopeasti kauemmas omasta koirastani.

On hyvä myös muistaa, että arka koira saattaa säikkyä pitkään näiden ikävien kohtaamisten jälkeen ja jopa muistaa kadunkulmat, joissa pelästyi toista koiraa. Todennäköisesti arka koira myös muistaa sen vapaana olleen koiran ja pelkää sitä jatkossa on se toinen koira sitten hihnassa tai ilman.

En ole vielä kertaakaan kuullut yhtään järkevää selitystä sille, että koiran ja ihmisen väliltä puuttuu hihna kaupungissa.  Eurooppalainen kulttuuri, hihnan vaikeus, oman koiran luotettavuus tai vakaa usko omaan koulutustaitoon ei riitä syyksi vaarantaa kaikkien turvallisuus.

 

 

 

Haukun Herkut kirja

Arvostelukappale saatu kustantajalta BoD.

Kuulun niihin koiranomistajiin, jotka tuskailevat kaupassa yrittäessään selvittää koulutusnamien tuoteselosteita ja valmistusmaata. Toisaalta, Taisto Terrieri on myös niin nirso, ettei mielellään syö teollisia herkkuja. Olin siis todella innoissani, kun kuulin Malin Ekblomin uudesta Haukun Herkut kirjasta.

Heti kirjaa selatessa käy ilmi, että terveellisten herkkujen tekoon ei tarvita hurjaa määrää raaka-aineita. Reseptejä löytyy monipuolisesti erilaisista lihoista sisäelimiin, kalaan ja broileriin. Mukana on erilaisten pannarien ohjeita, kuin myös yhden raaka-aineen kokkausvinkkejä.

Kirjan alussa Malin vinkkaa vaihtoehtoja ohjeiden muokkaamisesta erikoisruokavalioita noudattaville koirille ja samalla selviää, että vaikka reseptit ovat yksinkertaisia ja koostuvat perusraaka-aineista vaihtoehtoja on loputtomiin.

Olen testannut suurimman osan herkuista Taisto Terrierille ja kaikki on maistunut erittäin hyvin. Veripannari oli jopa niin hyvän tuoksuista, että koira vahti uunin vieressä kypsymistä, samoin kävi sisäelimien kypsyessä.

Malin ei ota kirjassa kantaa lihan eettisyyteen, itse jätin omista vakaumuksista ja arvoista johtuen väliin tonnikalan ja broilerin, mutta onkikalat tulemme testaamaan kesällä, sekä juhlapäivinä maksalaatikon.

Namien tekoon ei mene paljoakaan aikaa, mutta pientä tapojen muokkausta itsetehdyt namit vaativat. Ensin pitää löytää raaka-aineet. Lihat löytyvät kaupasta, mutta sisäelimissä turvauduin perinteiseen lihakauppaan ja heidän loistavaan palveluunsa. On melkoista luksusta keskustella myyjän kanssa! Tai saada lihat mukaan paperikääreessä! (Käärepaperi on muuten huikea virike pitkäksi aikaa)

Toinen suurempi muutos on namien säilyvyys. Teolliset herkut säilyvät taskun pohjalla kuukausia, itsetehdyt pitää aina muistaa ottaa mukaan jääkaapista tai pakastimesta ja erityisesti pois taskusta sisään tullessa.

Helpointa on tehdä kerralla muutamaa erilaista herkkua ja pannaria ja sekoittaa samaan pussiin useampaa makua. Koiran mielenkiinto nameihin pysyy näin yllä ja herkkuvarastoa on helppo täydentää. Meillä Taisto Terrieri oppi varsin nopeasti, että pakastimen oven ääni yhdistettynä muovipussin rapinaan tarkoittaa hauskaa herkkuhetkeä.

Pannarista leikatut pitkät herkkutikut ovat huikea oivallus hetkiin, kun terrieri kaipaa pitkäaikaista syömistä ulkona, esimerkiksi kun katselemme kauempaa skeittilautojen ohikiitoa.  Tästä vinkistä olen erityisen kiitollinen Malinille.

Kun kirjan ohjeilla on muutaman kerran täyttänyt pakastelokeron ja tottunut uuteen rutiiniin hämmästelee miten ihmeessä tuli ennen toimeen ilman itsetehtyjä herkkuja tai mitä koira ylipäätään söi aiemmin.  Meistä kumpikaan ei kaipaa kaupan teollisesti valmistettuja herkkuja ja kirja jäi pysyvästi keittiöön käyttöön.

Kirjan voi ostaa mm. täältä.

 

 

Takki päälle pakkasella

Harva koirarotu kestää pakkasta ja viimaa palelematta. Pohjavillattomalle koiralle jo viiden asteen pakkanen on hyytävän kylmä. Ja koska koira peittää kipua saattaa se salata myös palelemisen omistajaltaan. Merkkejä kylmästä ovat mm. töpöttävä kävely, tassujen nostelu ja tärinä.

Kun ostat koiralle takkia sijoita laatuun. Hyvä takki kestää läpi koiran elämän ja maksaa näin itsensä takaisin vuosien saatossa.

Hyvä takki

  • on helppo pukea
  • ei vaikeuta koiran liikkumista, ei kiristä tai hankaa
  • suojaa isojen lihasten alueet
  • ei pelota koiraa, esimerkiksi kahiseva takki voi aiheuttaa kauhua, tai kovin kutittava
  • on konepestävä ja kastuessaan kuivuu nopeasti
  • on varustettu heijastimilla
  • pitää tuulta ja tuiskua. Villapaidat ovat kauniita, mutta ne ovat tuulella kylmiä
  • valjaat tai panta istuvat takin alle ja niitä on turvallista käyttää takin kanssa
  • on teetetty eettisesti ja ompelija on saanut palkan työstään

Hyvä takki on myös koiran mieleen, eikä koira syöksy sohvan alle piiloon takin nähdessään.

Jos koira on kovin arka pyri tekemään takkiostokset niin, että voit sovittaa vaatetta kotona rauhassa koiran päälle. Kovin herkkä koira saattaa saada takkikammon jo kaupan liian jännästä ympäristöstä ja vieraista tuoksuista.

Vaikka koiran totuttaminen takkiin saattaa kuulostaa työläältä se kannattaa tehdä huolella. Koira, joka pakenee takin pukemista lähtee ulos vähintään lievästi stressaantuneena ja on näin herkempi reagoimaan ulkonakin pelokkaasti ärsykkeisiin.

Pidä ensin uusi takki esillä lattialla ja anna koiran rauhassa nuuhkia sitä. Voit ripotella muutamia koiran lempinameja takin päälle ja näin tehdä takista miellyttävän koiralle. Koiran ollessa rentona takin lähellä voit silitellä koiraa ensin kädellä ja sitten takin liepeellä. Voit asettaa takin koiran päälle pukematta sitä, kuin peiton. Monille koirille pukemisen pelottavin osuus on pään pujottaminen takin kauluksesta läpi. Pyri siis pukemaan takki niin, että koira ei koe ”pistävänsä päätä pimeään säkkiin”. Kehu, palkitse ja kannusta koiraa jokaisessa vaiheessa ja siirry eteenpäin vasta, kun koira on valmis. Kun koira antaa pukea takin iloisesti päälle olette matkalla huimaan talvisen seikkailuun.

Jos koira ei millään totu takkiin mieti syitä ja ratkaise ne, älä pakota koiraa. Koira ei temppuile tai jäykistele huvikseen.

 

 

Jäätävä jääkausi

Istuin kampaajalla ja selasin uusimpia naistenlehtiä. Hämmennys ja järkytys oli suuri, kun törmäsin meikki- ja vaatemainosten lomassa juttuun koirasta, joka oli viety kyseenalaisilla keinoilla kouluttavaan koirakouluun hihnassa vetämisen vuoksi.

Ymmärrän täysin, että koiranomistaja, joka etsii apua koiran koulutuksen tai käytösongelmiin ei tiedä, etteivät kaikki kouluttajat ole päteviä. On käsittämätöntä, että Suomessa kuka tahansa, millä tahansa taustalla saa kutsua itseään koirien kouluttajaksi.

Yleensä kouluttaja valitaan etäisyyden ja hinnan perusteella. Miksi ajaa pitkä matka koirahallille, jos omalta kylältä löytyy paikallinen yrittäjä, joka vetää kohtuu hintaisia kursseja hyvin tuloksin. Varsinkin, jos sivuilla lukee, ettei tarkoitus ole alistaa tai satuttaa koiraa.

Ja juurikin tässä on se suurin ristiriita. Koirakouluttajan nettisivuilla saatetaan  todeta, ettei koiraa alisteta tai satuteta, kuitenkin mm. jääkausi, kolinapurkki tai hihnasta nykiminen satuttavat ja alistavat koiraa.

Jotkin koirakoulut puhuvat laumakäyttäytymisestä. Mitä tuo pitää sisällään onkin kinkkisempää. Ihminen ja eläin eivät voi muodostaa laumaa. Lauma syntyy saman lajin yksilöiden välille. Ihminen ja koira elävät yhdessä, mutta laumaa meistä ei saa.

1940-luvulla tehtiin surullinen tutkimus vangituilla susilla. Susien käytöstä liian pienessä tarhassa tutkittiin ja luotiin perusta dominanssille, joka ulotettiin koskemaan myös koiria. Tutkimus on useaan kertaan osoitettu virheelliseksi, myös tutkijoiden itsensä toimesta, mutta edelleen myytti johtajuudesta elää vahvana.

Nykyään tiedetään, että koiralaumassa on jonkinlainen hierarkia, mutta ei sen kaltaista vahvaa diktaattori-johtajuutta, kuin myyteissä. Päinvastoin, koirien laumassa jokainen koira voi haluta itselleen lämpimän makuupaikan tai mieluisen lelun. Koirat siis voivat kiistellä paikasta, tavarasta tai ruuasta, mutta laumassa ei ole yksittäistä johtajaa, joka hallitsisi näitä kaikkia asemansa avulla.

Yleinen harhaluulo siitä, ettei koira ikinä saisi aloittaa leikkiä tai varsinkaan voittaa sitä on näin myös virheellinen. Päinvastoin on huikeaa, jos koira on oma-aloitteinen ja tulee ehdottamaan leikkiä!  Koira osoittaa leikkiin kutsulla, että arvostaa meitä, on sosiaalinen, itsevarma ja haluaa kontaktia.

Yleinen myytti on myös, että koska emo kurittaa pentua saa ihminenkin tehdä näin. Vetoan ensin siihen faktaan, että ihminen EI ole pennun emo. Koirilla on oma elekieli, jota meidän ihmisten on mahdollista oppia tulkitsemaan, mutta emme ole koiria. Emo saattaa hyvinkin pitkään viestiä pennun kanssa ilman, että ihminen edes ymmärtää mitä tapahtuu. Kun ihminen kurittaa/ojentaa/näpäyttää pentua on se AINA väkivaltaa.  Huomattavasti tehokkaampaa on ohjata koiraa oikeaan suuntaan. Jos pentu pureskelee kiellettyä helpoimmalla pääsee, kun tarjoaa pennulle kiinnostavamman vaihtoehdon.

Jotkin kouluttajat suosivat jääkautta, jonka uusi nimi on huomioimattomuuskausi. Uusi nimi ei paranna tätä erittäin kyseenalaista tapaa opettaa koiralle ei-mitään. Lähtökohtaisesti on omituista, että tavalle on pitänyt keksiä uusi nimi, mutta sisältö on sama. Kauden idea on, että koira jätetään huomiotta tietyksi ajaksi. Koira kyllä ruokitaan ja ulkoilutetaan, mutta muuten koira on kuin ilmaa. Ja mitä tällä saavutetaan? Kouluttajan mukaan täydellinen koira. Oikeasti koirasta tulee aloitekyvytön, passiivinen ja jopa masentunut. Mitä iloa on koirasta, joka ei koskaan tarjoa itse mitään, vaan vain makaa pedillään ilman kontaktia meihin? Ja mikä on ylipäätään syy tähän sosiaalisen eläimen passivointiin? Jos koiralla on käytösongelma koulutuksen tulee paneutua siihen, ei ylimalkaiseen koiran huomiotta jättämiseen, mikä opettaa koiralle vain, ettei mikään kannata.

Jos kouluttaja tarvitsee koulutuksen avuksi välineitä, joiden saanti on vaikeaa ja vain harvat pääsevät niihin käsiksi ja koulutustapaan liittyy omituisia piirteitä kannattaa harkita niiden käyttöä. Joidenkin mukaan kolinapurkki on ihan ok, oikeasti taivaalta tippuva purkki jo muutenkin jännittyneen koiran viereen saattaa todella traumatisoida koiran. Jos kolinapurkki toimii, se perustuu pelkoon.

Oikea tapa on lukea koiraa, opettaa koiralle, ettei vastaantulevaa koiraa tarvitse pelätä ja luoda koiralle onnistuneita kokemuksia muiden koirien ohituksesta. Siis poistaa pelkoa sen lisäämisen sijaan.  Kaikenlaiset hihnan virittelyt koiran jalkojen ympäri, hihnasta nyppiminen, repiminen, nipistely on AINA väkivaltaa. Väkivalta opettaa koiran pelkäämään meitä, ei mitään muuta.

Ihminen määrittää rajat koiralle, mutta ne rajat tulee määrittää niin, että koira ymmärtää mitä siltä halutaan. Hyvä koiran koulutus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Koira tietää, että olemme samalla puolella, meihin voi luottaa ja meidän käytös on johdonmukaista ja reilua.

Entä se naistenlehti? Kirjoitin rakentavan palautteen toimittajalle, johon sain myös vastauksen. Kouluttaja oli vakuuttanut toimittajan siitä, ettei hänen tapansa alista koiraa tai fyysistä väkivaltaa ei käytetä ja toimittaja oli uskonut tämän.

Ihana koiranomistaja! Käytä omaa harkintaa, kyseenalaista, vaadi perusteluja. Älä usko guruja tai taikatemppuja. Jos jokin koulutustapa tuntuu oudolle kysy lisää! Hyvä kouluttaja osaa perustella miksi jotain tapaa suosii ja miten se koiraan vaikuttaa. Väkivalta, alistaminen tai pelottelu ei kuulu koulutukseen!

Muista myös, että koirin kouluttaminen on oikea ammatti, johon opiskellaan kouluissa. Ala myös kehittyy koko ajan huimaa vauhtia ja tunnollinen, innokas, koiran parhaaksi toimiva kouluttaja kehittää itseään ja osaamistaan aktiivisesti.

Pätevän kouluttajan löydät esimerkiksi täältä

Temppukoulussa

Minä kaivoin sateisena iltana Taisto Terrierin temppukorin esiin ja koira meni sekaisin!

Koirani saa haistella tuoksuja ulkona, etsiä, repiä ja kaivaa ruokansa, mutta koko kesän temppukori on ollut sohvan alla. Temput ovat koulutusta, joka ei varsinaisesti helpota arkea, kuten vaikka hihnassa kulkemisen tai rauhoittumisen taito, mutta yhtä kaikki, Taisto Terrieri rakastaa temppujen opettelua ja oivaltamista.

Kun harjoittelemme uutta taitoa meillä molemmilla on hauskaa, koira yrittää keksiä ratkaisua ja saa yltäkyllin kehuja, kiitosta ja hiukan herkkujakin, nämä ovat tärkeitä yhdessäolon hetkiä meille molemmille.

Itse tempulla ei ole niin väliä, tosin tiedän jo, että eniten Taisto Terrieri nauttii, kun saa tökkiä tassulla tai kuonolla esineitä tai tehdä pieniä kehonhallintatemppuja. Hän ei pidä esineiden ottamisesta suuhun, eikä varsinkaan niiden kantamisesta, jos toimintaan ei liity vahvasti suolistus ja repiminen.

Esimerkkejä meidän harjoittelemista tempuista

  • nimetyn sormen tökkääminen
  • keilaus, koira juoksee huoneen toiseen päähän, kaataa keilat ja juoksee takaisin
  • värierottelu, koira tökkää kuonolla nimeämääni muovikantta
  • pikkuautojen ralli, koira siis tökkii pikkuautoa pitkin lattiaa kuonolla
  • respan kellon soitto
  • valon sytyttäminen
  • lelujen nimeäminen
  • skeittaus

Jos haluat kokeilla koirasi kanssa kohdetyöskentelyä sen peruskaava on aina sama. Kun koira oppii idean uuden kohteen oppimiseen menee yleensä vain hetki. On itseasiassa mahtavaa seurata koiraa, joka uuden esineen nähdessään lähtee heti tarjoamaan erilaisia tapoja koskettaa esinettä. 

Miten alkuun

tarvitset:

-iloisen, positiivisen energian teille molemmille

-esineen tai kohteen. Ole luova! Etsi kirpputoreilta lasten leluja, käytä arkisia esineitä temppuihin. Olen nähnyt koiran, joka kuullessaan ”MÖRKÖ TULEE” työnsi päänsä ruukkuun ”piiloon”.

-koiralle mieluisen palkan

Valitse esine, esimerkiksi respan kello ja päätä tavoite, esimerkiksi, että koira painaa tassulla kelloa. Aseta esine sinun ja koiran väliin, todennäköisesti koira uteliaana vilkaisee esinettä tai tulee jopa tutkimaan sitä. Palkkaa koira heti, kun hän kiinnostuu esineestä, alussa siis jo katseesta. Pikkuhiljaa pyydä koiralta lisää, eli katse ei riitä, vaan koira liikahtaa kohti esinettä, sen jälkeen tassu hipaisee kohdetta. Pikkuhiljaa koira oivaltaa idean ja lähtee tarjoamaan käytöstä. Jos se on, mitä haluat, palkitse koira, jos se on jotakin muuta, älä huomioi. Anna koiran itsensä oivaltaa haluamasi liike, mutta samalla pidä huolta, ettei koira turhaudu tai kyllästy. Kun koira on oivaltanut, että palkan saa respan kelloa painamalla voit nimetä tempun. Meillä tämän tempun nimi on BILEET! Kun kello on lattialla ja huikkaan sanan bileet Taisto Terrieri ryntää painamaan kelloa ja saa palkaksi vinkulelun.

Muista, että itse tempun oppiminen täydellisesti ei ole pääasia. Tärkeintä on, että teillä on hauskaa ja koira saa mieluista puuhaa. Pidä temppukoulussa runsaasti taukoja, palkkiot mieluisina ja valitse temput koirasi mukaan. Arka koira saattaa säikähtää kovia ääniä, pentu pureskella keilat tai koiravanhus olla jo hiukan kankea.

Kohdetyöskentelyä voi ehdottomasti harjoitella myös ’oikeassa’ koulutuksessa. Koiran voi totuttaa sen avulla esimerkiksi omaan paikkaan, hoitotoimenpiteisiin, hihnakävelyyn, ja moneen muuhun, mutta nyt on tarkoitus vain pitää hauskaa.

 

 

Miten löytää paras kouluttaja/ koirakoulu?

Koiran omistajana välillä yllättyy miten helposti koira oppii uusia käytöksiä, vaikka emme edes kouluta niitä! Koira oppii, että avainten kilinä tarkoittaa ulko-oven avautumista, jääkaapin oven narahdus ruokaa.

Vaikka koiran oppiminen tapahtuu helpolla on välillä oikeiden käytösten oppimiseen hyvä käyttää ammattitaitoista kouluttajaa. Varsinkin, jos perheessä on ensimmäinen koira tai tuntuu, että kouluttaminen ei itsellä ole vahvin osa-alue, koiran käytöstä ei ymmärrä tai jos koira on jo oppinut ei-toivottuja-tapoja. Toisaalta hyvän kouluttajan opissa on huikean hauskaa sekä koiralla, että omistajalla ja samalla tutustuu muihin koirakoihin, koirakouluun meno on siis myös sosiaalista toimintaa molemmille.

On hyvä tietää, että kuka tahansa voi sanoa olevansa koirakouluttaja ilman minkäänlaista pätevyyttä. Some mahdollistaa kenen tahansa huutelevan koulutusvikkejä, joista suurin osa on hyviä, mutta joukkoon mahtuu myös koiraa pelottavia ja alistavia vinkkejä. Kaikki toimivat koirakoulutkaan eivät ole eettisiä tai  koulutukseen oikeasti perehtyneiden ammattilaisten pitämiä.

Eläintenkouluttaja on tutkinto, jonka voi Suomessa suorittaa näyttötutkintona. Näyttöön osallistuminen ei vaadi opintoja, näyttöpäivänä kokelas kouluttaa eläimiä ja näytönvastaanottajat päättävät onko koulutus niin tasokasta, että tutkinto hyväksytään. Näyttötutkinto ei kuitenkaan ole lonkalta heitettävä nopea koe. Kokeen läpäisy vaatii työtä ja vankkaa, monipuolista näyttöä osaamisesta.  Eläintenkouluttamista ja näyttöön johtavaa opiskelua voi opiskella esimerkiksi Amiedussa Helsingissä, täällä lista muista oppilaitoksista.

Suomen eläintenkouluttajat ry:n alta löytyy lista näyttötutkinnon suorittaneista eläintenkouluttajista, jotka ovat myös sitoutuneet yhdistyksen eettisiin sääntöihin. Heidän kouluttajalista on täällä. Yhdistykseen voi myös liittyä kannattajajäseneksi, jos toiminta kiinnostaa.

dog-2633224_1920
Agility ja Nosework ovat suosittuja harrastuksia, mutta muitakin lajeja löytyy.

Kun etsit teille sopivaa koirakoulua mieti ensin mitä haluatte. Tutki lähistön koirakoulujen nettisivuja, voit jopa pyytää lupaa käydä seuraamassa tuntia ennen kuin itse osallistut opetukseen. Mieti myös mitä haluatte oppia. Agility voi olla kivaa, mutta on myös monia muita kursseja mistä valita. Ja joskus koulutus voi olla vain hauskaa yhdessäoloa ilman suurempia tavoitteita. Jos olet epävarma mikä kurssi sopii teille kysy kouluttajalta vinkkiä.

Itse kävin koirani kera melkein kaksi vuotta koirakoulua, jossa kokeilimme lähes kaikkia lajeja, joita oli silloin olemassa. En olisi ikinä itse valinnut koiratanssikurssia, mutta yllättäen se oli sekä minusta, että koirastani todella hauskaa ja opimme monia hauskoja temppuja. Samoin tajusin, ettei meistä kumpikaan innostunut Rally-Tokosta, mutta molemmat pitivät Dobo-pallosta ja Noseworkista. Säännölliset tapaamiset samalla ryhmällä olivat myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma ja edelleen pidämme yhtä ryhmän kanssa, vaikka kurssia ei enää olekaan.

Hyvän kouluttajan tuntomerkkejä

  • asiallinen, on kiinnostunut teistä, kuuntelee, tekee muistiinpanoja, kyselee
  • kertoo taustastaan. Missä ja kenen opissa opiskellut, miten seuraa alaa
  • ei käytä väkivaltaa, pakota tai pelottele. Jos kouluttaja mainitsee jääkauden, kolinapurkin, pevin, Cesar Millanin tai lauman johtajuuden etsi uusi kouluttaja. Tämä kouluttaja ei seuraa aikaansa ja kouluttaa pelolla/kivulla.
  • osaa perustella mitä ja miksi kouluttaa. Tuntee ja osaa kertoa myös koirien ja eläinten koulutukseen liittyvistä tutkimuksista, eikä vain omasta kokemuksestaan
  • ei lupaa hokkuspokkus-temppuja, vaan kertoo realistisesti miten koulutus etenee ja mitkä ovat osatavoitteet
  • sinä ja koirasi tunnette itsenne hyväksytyiksi ja puhutte kouluttajan kanssa samaa kieltä
  • saat maksuista kuitin ja kouluttaja on vastuullinen yrittäjä
  • Itse koulutustila on siisti
    • Vesikupit vaihdetaan jokaisen tunnin jälkeen
    • Sermit takaavat jokaiselle koiralle oman turvallisen tilan
    • Ryhmän koko on pieni ja kouluttaja huomioi jokaisen tasapuolisesti
    • Lattiamateriaali on koiralle turvallinen
    • Tilassa on miellyttävää olla, eikä esimerkiksi melutaso ole huumaava

 

Älä tyydy huonoon kouluttajaan.  Jos et ymmärrä jotakin kysy, anna palautetta, sekä kiitosta, että kritiikkiä ja maksa ammattilaiselle ilolla.

Mari

 

 

Mikä ongelmakoira?

Ongelmakoiralla tarkoitetaan yleensä koiraa, jonka käytös on epämiellyttävää joko omistajalle tai koiralle itselleen.

Jokainen koira käyttäytyy joskus omistajan mielestä ongelmallisesti. Usein käytös on ohimenevää, kuten koiran reagoiminen yllättävään ääneen tai uroksen innostuminen juoksuisesta nartusta. Käytös saattaa olla omistajan mielestä ärsyttävää, mutta omistaja ja koira elävät siitä huolimatta sopuisasti yhdessä, eikä käytös määritä arkea.

Toisinaan koiran käytös saattaa kuitenkin olla häiritsevää ja molempien arkea ja yhteiseloa rajoittavaa.

Koiran käytökselle on aina olemassa syy. Koira saattaa olla stressaantunut, on oppinut toiminnan kannattavaksi tai taustalla on tunne, kuten pelko, kipu tai innostus. Koira ei ikinä kosta, käyttäydy tahallaan huonosti, eikä protestoi.

Koira oppii aina, myös silloin, kun emme tietoisesti kouluta koiraa. Kun esimerkiksi koira haukkuu rapun ääniä helposti me ihmiset yhdymme kuoroon. Koira haukkuu, me kiellämme, koira haukkuu lisää, me kiellämme korottamalla ääntä. Kierre on valmis! Ihminen ei ymmärrä miksi koira ei lopeta, tottele,  koira taas kokee, että rapun uhka on todellinen, koska ihminenkin metelöi sen vuoksi!

Tai kun kadulla vastaan tulee juokseva lapsi. Omistaja saattaa vaistomaisesti kiristää koiran hihnaa lyhyemmäksi, ettei koira vain pelästytä lasta. Lapsi juoksee kohti, hihna kiristyy, mikä on koirasta epämiellyttävää. Koira siis yhdistää lapsen ja ikävän tunteen kaulalla toisiinsa.

angry 5
Kun koira käyttäytyy ei-toivotulla tavalla, joka häiritsee omistajaa tai koiraa itseään puhutaan ongelmakoirasta.

Jos koirasi käyttäytyy omasta mielestäsi ongelmallisesti, hengitä, istahda alas ja mieti mitä käytöksen taustalla on. Älä syytä tai syyllisty, äläkä jää ongelman kanssa yksin. Suurin osa ongelmista on ehkäistävissä ja ratkaistavissa.

ÄLÄ IKINÄ RANKAISE KOIRAA ONGELMAKÄYTÖKSESTÄ! Jos esimerkiksi koira haukkuu kotona sitruunapanta saattaa lopettaa haukun, mutta ei koiran tarvetta haukkua.

Eli: Koira kuulee rapusta ääntä, se pelottaa koiraa, koira haukkuu karkoittaakseen äänen aiheuttajan. Sitruunapanta estää koiran haukun, mutta edelleen koira pelkää. Pahimmillaan koira pelkää sekä ääniä, että sitruunan suihkausta kuonolla. Nyt pelko saattaa purkaantua vaikka pureskeluna tai hätäpissana. 

angry 3
Kunhan ongelmakäytöksen syy(t) löytyvät käytös on yleensä ratkaistavissa.

Seuraa koiraasi, tarkkaile mitä tapahtuu ennen ongelmakäytöstä, missä tilanteissa ongelmakäytös ilmenee ja miten itse käyttäydyt tilanteissa.

Pyri ennakoimaan ja ehkäisemään tilanteet, joissa koiran käytös on ongelmallista. Jos koira rähisee ulkona mustille koirille yritä kiertää mustat koirat kaukaa, tai vaikka vaihda koirasi kanssa suuntaa. Tai jos koirasi pureskelee kengät piloille piilota kengät kaappiin ja anna koirallesi sallittua pureskeltavaa.

Jos et itse keksi käytöksen syytä tai pysty sitä muuttamaan älä jää asian kanssa yksin, vaan pyydä rohkeasti apua! Jos koiran käytös on toistuvasti ongelmallista se vaikuttaa omaan tunteeseen koirastasi, koirasi vaistoaa ärtymyksesi ja yhteiselonne vaikeutuu entisestään.

Some, koirapuistot ja koirapiirit on täynnä wannabe-kouluttajia. Suhtaudu heidän neuvoihin kriittisesti. On ehdottoman positiivista, että me koiranomistajat jaamme kokemuksia ja vinkkejä, ne antavat aina uusia näkökulmia omaan koiramaiseen eloon, mutta kouluttaminen on ammattilaisten työtä!

Oikean, pätevän kouluttajan löydät esimerkiksi täältä.

Aina, kun otat yhteyttä kouluttajaan kysy mikä hänen taustansa on, miten hän kouluttaa (ei ikinä kivun tai pelon kautta) ja onko hänellä ollut asiakasta, jolla on samankaltainen ongelmakäytös, kuin koirallasi. Jos yhtään epäilet kouluttajan pätevyyttä tai et muuten luota kouluttajaan etsi käsiisi toinen, teille paremmin sopiva kouluttaja. Kyse on myös henkilökemiasta ja sinulla tulee olla kouluttajan opissa turvallinen ja luotettava olo. Ole rehellinen kouluttajalle. Hän tekee työtään teidän vuoksi ja mitä enemmän tilanteesta kerrot sitä paremmin hän saa kiinni ongelman syistä. Noudata kouluttajan ohjeita! Harvoin ongelmakäytös ratkeaa silmänräpäyksessä, vaan vaatii työtä teiltä kaikilta kolmelta.

Se, että koirallasi on ongelmakäytös ei tee sinusta huonoa koiranomistajaa, eikä koirastasi ongelmakoiraa. Teillä on vain väliaikainen ongelma, joka on mitä todennäköisimmin hoidettavissa ammattilaisten avulla.

angry 4

 

 

 

 

 

 

Mitä koiran tulee osata?

Kun kotiin tulee koira koiranomistaja päättää, tietoisesti tai tiedostamatta, mitä koiran tulee osata. Koiran kanssa saatetaan mennä koirakouluun, aloittaa harrastus tai koira saa juosta ulkona säännöistä liiemmin piittaamatta.

Jotkin asiat olisi kuitenkin jokaisen koiran hyvä hallita:

  • koira kulkee kauniisti hihnassa ja myös ohittaa vastaantulijat liikoja reagoimatta
  • koira tulee varmasti ja iloisesti luokse kutsuttaessa
  • koira ei syö maasta luvattomia herkkuja (myrkkyjä, purkkaa, nenäliinoja)
  • koira osaa liikkua portaissa ja erilaiset pinnat tassujen alla ovat ainakin siedettäviä
  • koira osaa matkustaa autossa ja/tai julkisissa kulkuneuvoissa
  • koira sallii käsittelyn, kynsien leikkuun, korvien ja suun tutkimisen, myös vierailta ihmisiltä
  • koira päästää omistajansa ihmisvieraat kotiin ylireagoimatta
  • koira osaa rauhoittua ja odottaa
  • koira antaa pukea valjaat tai pannan, tässä omistajan vastuulla on katsoa, että välineet eivät satuta koiraa, ovat oikean kokoiset ja pukemiseen totutellaan koiran tahtiin
  • koira on sisäsiisti

 

Jokaisessa perheessä on toki omat sääntönsä, mutta kaikilla perheenjäsenillä, myös eläimillä, tulee olla turvallinen olo kotona ja elon sopuisaa. Jos koira asuu kaupungissa haukkumista saattaa olla syytä hillitä, maalla taas pihalla pysyminen saattaa kuulua perustaitoihin.

koulutus 3

Välillä koirille opetetaan täysin omituisia asioita, kuten, että koiralta otetaan ruoka pois kesken syömisen. Koiran on ehdottaman hyvä osata jättää rauhaan ulkona ojasta löytyvä lihapulla, mutta miksi koira ei saisi ruokarauhaa omassa kodissa? Tai mikä on tilanne, jossa taitoa tarvitaan? Miten usein tulee kotona vastaan tilanne, että koira ruuan saatuaan joutuisi luopumaan siitä kotona, sisällä? Pahimmillaan koira saattaa alkaa hotkia tai vahtia ruokaa, jos epäilee ihmisen tulevan ottamaan kupin pois. Sen sijaan, että koira oppii, että ruuan voi menettää kannattaa koiralle opettaa luvan kysyminen tai jätä-sana ulkoa löytyvien ”herkkujen” osalta.

Kun mietit mitä taitoja oman koiran on syytä osata kannattaa muitakin vanhoja oppeja kyseenalaistaa. Jos et keksi, missä taitoa tarvitaan mieti onko se teille tarpeellinen. Toisaalta, vaikka koiran ei nyt juuri tarvitse olla yksin kotona aina voi tulla vastaan tilanne, jossa koira joutuu odottamaan omistajaansa muutaman tunnin. Yritä siis nähdä koiran oppiminen ja opettaminen laajemmin. Mitä taitoja teidän perheessä koiralla on hyvä olla?

Sitten on erikseen aktivointitemput. Hyvään koiranelämään kuuluu tarpeeksi virikkeistystä, koiramaista puuhaa, mutta myös ongelmanratkaisua ja puuhaa aivonystyröille. Nämä tehtävät voivat olla helppoja taitoja, joille ei varsinaisesti ole käyttöä arjessa, mutta niiden yhdessä opettelu on hauskaa molemmille. Temppuja kannattaa listata muistiin sadepäivän varalle, tai kun koira joutuu olemaan vähällä liikunnalla esimerkiksi leikkauksen jälkeen.

Koiralle voi opettaa vaikka:

  • sormien tunnistamisen, koira siis tökkää kuonolla nimettyä sormea
  • valojen sytyttämisen tai sammuttamisen
  • värierottelua
  • omien lelujen siivoamista lattialta koriin
  • avainten tai muiden tavaroiden etsintää
  • ihmisen jalkojen lomassa pujottelua

Mitkä tahansa taidot haluat oman koirasi osaavan, muista aina, että sinä omistajana olet vastuussa koirastasi ja siitä, että koirasi pärjää meidän ihmisten välillä omituisessa maailmassa.  Kaiken oppimisen tulee myös olla koiralle mieluisaa ja palkitsevaa, eikä pelon tai kivun tuottaminen koiralle koskaan kuulu koulutukseen. Me ihmiset luomme tilaisuuden koiralle oppia ja onnistua.

koulutus 2

 

Trimmaajalla

Taisto Terrierillä on karkea, likaa ja vettä hylkivä ’päällysturkki’, joka tulee nyppiä noin kolme kertaa vuodessa. Kun nyppiminen tehdään oikeaan aikaan, turkin ollessa vaihtumassa, toimenpide ei satu koiraan, vaan koira on jopa helpottunut päästessään eroon päälikarvasta.

Mutta kivuttomuus ei takaa, että toimenpide olisi miellyttävä.

Koska turkinhoito on toimenpide, kuten eläinlääkärillä käynti, joka tehdään koiralle useamman kerran elämän aikana on selvää, että tapahtuman olisi syytä olla koiralle neutraali, ei pelottava hetki. Pentuna totutin Taisto Terrieriä hoitotoimenpiteisiin leikin ja namien avulla. Tassujen nostelu, hampaiden tarkistus, kynsien leikkuu, mutta myös koko kehon sively ja tunnustelu muodostui rutiiniksi ja näin koira tottui kosketukseen.

Turkin nyppiminen on asia, jonka voin koiralle tehdä, mutta mieluummin annan työn ammattilaiselle. Ammattilainen tekee työn huomattavasti minua nopeammin ja tarkemmin. Toisaalta minusta on mahtavaa maksaa palvelusta yrittäjälle, joka on löytänyt kutsumuksensa koirista.

Ongelmana on tietysti se hyvän trimmaajan löytyminen. Aivan kuin eläinlääkärien kanssa, en aluksi tajunnut miten erilaisia koiran käsittelijöitä trimmaajista löytyy, sinisilmäisenä uskoin kaikkien kohtelevan koiraani kunnioittavasti ja ilman pelottelua. Taisto Terrierin nuoruudessa kerran jopa vein hänet trimmaajalle, joka myöhemmin tuomittiin hurjista ja rajuista otteista koiriin. Meillä oli tuuria, minä odotin koiraa eteistilassa ja äänien perusteella trimmaaja ei retuuttanut Taisto Terrieriä. Mutta pelästyin tuomiosta kuultuani ja aina, jos vaihdan syystä tai toisesta trimmaajaa selvitän uuden taustat ja periaatteet mahdollisimman tarkkaan ennen ajanvarausta.

Minun taktiikkani on ensin tutkia uuden trimmaajan kotisivut. Mitä trimmaaja kertoo itsestään, mitä koiria kuvissa näkyy, miltä työtila näyttää. Sen jälkeen yritän kysellä onko tutuilla kokemusta trimmaajasta. Jos tähän asti kaikki näyttää hyvälle soitan trimmaajalle. Voin varata uuden ajan netin kautta, mutta ennen kuin Taisto Terrieri astuu trimmauspöydälle olen haastatellut trimmaajan. Minulle on tärkeää, että koirani nypitään vain, jos tilanne on koiralle ok. On aivan sama jääkö nypitys kesken, onko koira minkä näköinen, kunhan koira tietää, että tilanteesta pääsee halutessa pois. Kysyn myös miten trimmaaja suhtautuu pelokkaaseen koiraan, onko tilassa muita koiria, tunteeko hän rauhoittavat signaalit ja seuraako hän koiran eleitä. Kysyn myös onko asiakaskoira joskus purrut häntä ja jos, niin missä tilanteessa ja miten hän hoiti tilanteen.

Jos saan minulle oikeita vastauksia varaan ajan.

Jotkut trimmaajat antavat omistajan jäädä odottamaan trimmauksen ajaksi samaan tilaan. Jotkut antavat odottaa eteisessä, jolloin omistaja kuulee mitä huoneessa tapahtuu ja jotkut pyytävät työrauhaa ja lupaavat soittaa, kun koira valmis.

Taisto Terrierin nykyinen trimmaaja kuuluu jälkimmäiseen ryhmään ja tämä käytäntö sopii minulle. Koirani on ainut asiakas työtilassa,Taisto Terrieri jää pöydälle rauhassa, vaikka minä poistun paikalta ja tunnelma on rento.

Taisto Terrieri on myös oppinut, että nypityksen jälkeen taskusta löytyy uusi vinkulelu. Lelua on hyvä huudattaa kadulla, kun olo on kevyt ’kuolleen’ turkin jäätyä trimmaajan lattialle.

Vinkit sujuvaan trimmaukseen:

Totuta koira tilanteeseen ja paikkaan koiran ehdoilla.

Valitse trimmaaja huolella. Aina halvin tai lähin ei ole paras.

Jos tilassa on koiria häkeissä odottamassa vuoroa/omistajaa tai tilassa on meteliä, tai tila on epäsiisti mieti onko ympäristö koirallesi stressaava vai ei.

Jos koirasi ei halua sisään, pelkää, murisee, itkee perääsi tai ei ole muuten oma itsensä lähtekää pois ja etsi ratkaisu ongelmaan.

Vaadi hyvää palvelua, kunnioitusta koiralle, mutta myös kehu, suosittele ja maksa ilolla ammattilaiselle.