Koira mukana turuilla ja toreilla
Kävin Taisto Terrierin ja ystäväni kera Lux Helsingissä tällä viikolla. Tapahtuma on kävelyreitti kaupungissa valoteokselta toiselle ja me olemme osallistuneet koiran kanssa tapahtumaan koko terrierin iän. Kävely uusilla kaduilla tuo vaihtelua ulkoiluun, samalla koira nuuhkii tuoreita tuoksuja ja minä näen taidetta ja ystävääni. Taisto Terrieri on osallistunut elämänsä aikana muihinkin rientoihin, käynyt puistokonserteissa ja pihajuhlissa, taidenäyttelyissä, kirpputoreilla ja markkinoilla, mutta aina koiran ja ympäristön ehdoilla.
Vasta vierailun jälkeen huomasin, että Lux Helsinki toivoo koirien jäävän kotiin ja koiria seuranneena tapahtuman kannanotto on mielestäni huikean koiraystävällinen. On ahdistavaa nähdä iloinen joukko ihmisiä nauttimassa yhdessä olosta ja hihnan päässä koira, jota pelottaa. Koira yleensä vielä yrittää pyytää apua omistajaltaan ihmisen tätä huomaamatta.
Ulkoilmatapahtumissa monikin asia saattaa pelottaa koiraa. Ihmisiä on paljon, ne ovat lähellä, välkkyvät valot tai musiikki saattavat hämmentää koiraa, samoin omistajan huomioimattomuus. Koiralla saattaa olla kylmä, kuuma tai vaikka jano. Tuoksuja on liikaa ja ne ovat vieraita.
Taisto Terrieri viihtyy ihmisten keskellä, ei häiriinny helposti ja malttaa pysähtyä ja odottaa. Liikumme aina väkijoukkojen laitamilla, missä koira ei häiritse muita, sillä on tilaa nuuskia ja pääsemme tarvittaessa nopeasti pois paikalta. Terrieri on hassusti niin pieni, etteivät ihmiset välttämättä huomaa koiraa maassa, mutta niin iso, että sylissä kantaminen on molemmille epämukavaa. Tapahtuman lisäksi tarkkailen koko ajan sekä ympäristöä, että koiraani. Kierrämme, väistämme tai vaihdamme suuntaa koiran tarpeiden mukaan. Jos koira ei viihdy lähdemme heti pois ja keksimme muuta puuhaa.
Tärkeintä on tuntea oma koira ja liikkua koiran ehdoilla. Koiran voi totuttaa pikkuhiljaa ihmisjoukkoihin, kannustaa koiraa rauhoittumaan ja rentoutumaan erilaisissa julkisissa tiloissa, pitää huolta, että koira tottuu erilaisiin ääniin, lattiapintoihin ja valoihin. Koiralla tulee aina olla turvallista ihmisensä seurassa ja koiran tulee tietää, että vaikeista tilanteista pääsee pois.
Toki pitää huomioida myös muut ihmiset. Joku saattaa pelätä koiria, toinen voi yrittää lähestyä koiraa liian tuttavallisesti ja saattaapa mukana olla muitakin koiria, jotka voivat yllättää oman koiran. Rehellisesti koiran kera tapahtumista ei pysty nauttimaan, kuten jos koiran jättää kotiin, osa koiristakin saattaisi mieluummin valita kodin, jos ne pystyisivät.
Koiraa ei tarvitse ottaa mukaan kaikkialle, mutta toisinaan turvallinen piipahdus koiraystävällisessä tapahtumassa on molemmille hyvää virikettä, irtiotto tavallisesta ulkoilusta ja huikea yhteinen seikkailu, pienissä hetkissä, harkitusti.
Juoksuiset nartut ja ulvovat urokset
Uroskoirien puolesta.
Helsingissä asuu arviolta 30 000 koiraa. Jos ajatellaan, että näistä puolet on narttuja niitä on siis noin 15 000. Nartulla on juoksut yksilöstä riippuen 1-3 kertaa vuodessa noin kolme viikkoa kerralla. Uros taas saattaa haistaa juoksuisen nartun jopa kilometrien päästä. Muualla Suomessa narttuja saattaa olla vähemmän, mutta yksikin riittää sekoittamaan poikien päät. Kuvittele hetken olevasi tuo hormoneista sekaisin oleva uros.
Lähes joka kerta, kun astut ovesta ulos haistat ihanan, huumaavan nartun tuoksun! Sinulla on vain yksi ajatus. NARTTU! Etsit maasta ja ilmasta tuoksua, temmot hihnaa, yrität päästä hajun jäljille. Vastaan kävelee kilpaileva uros, RÄHINÄÄ! Koirapuistossa tuoksuu narttu, se on selvästi käynyt täällä! Lisää uroksia, lisää RÄHINÄÄ! Lenkillä vastaan kävelee ihana narttu, pääset nuuhkimaan sitä, sen tuoksu HUUMAA! Kotona sisällä uliset ikkunassa kaipuuta, et pysty syömään, kävelet levottomasti ympäri asuntoa, haluat vain ulos, ulos, omistajasi on ärtynyt, tämä lisää sinun tuskaasi. Kukaan ei ymmärrä sinua, haluat vain vapaana ulos, juosta auringonlaskuun nartun tuoksun perässä!
Uroksen omistajana olen vakaasti sitä mieltä, että narttujen juoksuista puhutaan aivan liian vähän. Kokemukseni mukaan todella moni omistaja ei tiedä minkälaista elämä huuruisen uroksen kanssa voi olla tai miten helpottaa kaikkien koirien elämää juoksujen alla.
Kuulun niihin koiranomistajiin, jotka antavat koiran tervehtiä hihnassa harkitusti valittuja vieraita koiria. Tunnen oman koirani ja seuraan toista koiraa ennen kuin kysyn sen omistajalta, hyvän matkan päästä, saavatko koirat tervehtiä. Jos lupa myönnetään annan Taisto Terrierille luvan lähestyä vierasta koiraa. Seuraan molempien koirien elekieltä ja olen valmis toimimaan, jos jompikumpi haluaa tilanteesta pois. Ärsyttävän usein tässä kohtaa tunnistan oman koirani liikkeistä toisen koiran juoksut. Kun kysyn asiasta omistajalta saan hämmentyneen nyökkäyksen, joo, on juoksut, entä sitten. Noh. Uros menee sekaisin, rähisee enemmän, lopettaa syömisen ja ulvoo yöt. Jos narttu tuoksuu lenkeillä tätä saattaa kestää koko kolme viikkoa.
Jos taas koirapuistossa on käynyt juoksuinen narttu urokset saattavat ottaa kiivaasti yhteen jopa pari päivää nartun puistoilun jälkeen. Usein nämä ovat niitä ”ihan-ilman-syytä-yllättäen-kävivät-päälle”-tappeluita.
Ymmärrän, että elämää ei voi pysäyttää nartun juoksujen vuoksi, mutta yksi tuskaisimmista junamatkoista ikinä oli, kun pienessä lemmikkivaunussa matkusti juoksuinen narttu ja kolme kiimasta huumaantunutta urosta. Urokset toipuivat matkasta useamman päivän stressaantuneella rähinällä, samoin urosten omistajat.
Jokaisen nartun omistajan olisi hyvä ymmärtää uroksia. Juoksuista narttua on turha viedä koirapuistoon tai päästä tervehtimään muita koiria. Pienellä ennakoinnilla kaikki koirat voivat paremmin. Ystäväni ideoi appia, johon voisi epäiltyjen myrkkylihapullien lisäksi merkata juoksuisten koirien reitit. Huikea idea!
Lemmentuskissa riutuvan uroksen omistaja on toki itse vastuussa koirastaan. Ymmärrä koiraasi, etsi ratkaisua, äläkä rankaise koiraa täysin luonnollisesta käytöksestä. Uros on jo tarpeeksi stressaantunut tuoksuista, älä lisää stressiä. Omistajan on hyvä oppia lukemaan koiraansa ja jos tunnistaa hajujen vievän koiran mennessään ulkoilureittejä on hyvä muuttaa ja ohjata koiraa kauemmas tuoksuista. Jos ongelma äityy erityisen pahaksi asiasta voi keskustella hyvän eläinlääkärin kanssa. Uroksen kastrointi voi helpottaa, mutta ei välttämättä poista ongelmaa kokonaan. Uros voi myös iän karttuessa rauhoittua ja siedättyä narttujen tuoksuun. Ja jos oikein ärsyttää on hyvä muistaa metsät. Pitkä, rauhallinen lenkki poluttomassa metsässä ilman tyttöjen tuoksua rauhoittaa sekä koiraa, että omistajaa.
Hyvää Joulua!
Me toivotamme teille, ihanat lukijat, juuri sellaista joulua, kun toivotte! Vietät pyhät sitten suvun, perheen tai ystävien kera maalla tai kaupungissa toivomme, että joulusi on täydellinen juuri sinulle.
Muista jouluna myös koiraasi! Muuttuva rytmi, kuusi sisällä, lahjapaketit, vieraiden kyläilyt, lasten kärsimätön joulupukin odotus, notkuvat ruokapöydät ja itse joulupukki saattavat hämmentää koiraa.
Pidä huoli, että koiralla on aina oma turvapaikka minne vetäytyä, että koira saa tarpeeksi lepoa, eikä pääse käsiksi kiellettyihin herkkuihin, eikä varsinkaan traumatisoidu joulupukista.
Joulun tarkoitus ei ole suorittaminen, vaan hiljentyminen tärkeimpien asioiden äärelle. Nauti rauhasta, levosta, läheisten seurasta ja yhdessäolosta. Tee koirasi kanssa ulkoiluja yhdessä, seikkailkaa, tutkikaa ja ihmetelkää. Ottakaa päiväunet yhdessä sohvalla, nauttikaa läsnäolosta ja hetkestä.
Jos kaipaat lukemista tässä muutama valikoitu linkki blogiin
Jos kaipaatte jouluna vaihtelua ulkoiluun tämä on teille!
Jos joulu stressaa lue täältä vinkit helpotukseen.
Kulinaristi koiralle voit kerätä oman maistelulaudan.
Ulkoillessa voitte myös harjoitella parkouria.
Jos haaveilet ulkomaanmatkasta täällä vinkit koiran kera lentämiseen.
Ja uuteen vuoteen voi varautua näillä vinkeillä.
Ihanaa, kaunista, rentoa joulua! Me jäämme myös joululomalle ja palaamme blogiin tammikuun alussa! Kiitos teille kaikille lukijoille vuodesta 2018. Tehdään vuodesta 2019 vielä parempi parhaille ystävillemme!
Ennakoiva terveydenhoito
Taisto Terrieri täytti kesällä jo 6 vuotta! Vaikka parsonit ovat melko terve rotu ja useat elävät reippaasti yli 10-vuotiaaksi olen päättänyt aloittaa koiran vuosittaiset terveystarkastukset nyt, jotta mahdolliset sairaudet löydetään ajoissa.
Olen melko varma, että löytäisin nopeasti muutokset terrierin kehossa, turkissa tai ihossa. Minulla on tapana käydä Taisto Terrierin keho käsillä läpi lähes päivittäin sohvalla kölliessämme. Silittelen hitaasti turkin, tarkastan tassut, kurkistan korviin ja suuhun. Näin tunnen ja näen heti mahdolliset muutokset kivut jäsenissä tai oudot patit ja nirhaumat. Muutaman kerran vuodessa käytän terrierin kehonhuollosta niin hierojalla kuin osteopaatilla , jotta mahdolliset lihasjumit pysyvät poissa.
Koirat ovat kuitenkin loistavia peittelemään kipua. On pelottava ajatus, että Taisto Terrierillä olisi kipuja jonkin sairauden vuoksi, enkä tunnistaisi oireita. Oman koiran ulkonäköön ja liikkeisiin tottuu arjessa, joten ulkopuolisen mielipide koiran terveydestä on tämänkin vuoksi tärkeä.
Mahdolliset vaivat tai sairaudet saattavat myös olla helpommin hoidettavissa, jos ne löydetään heti puhkeamisen alussa. Vuositarkastusten avulla saan käsityksen terrierin terveyden tilasta pidemmältä ajalta ja pienetkin muutokset testeissä näkyvät siis heti.
Taisto Terrierin ikätarkastuksessa koiran terveys käytiin läpi tutun eläinlääkärin kera. Arvostan hyvää, tuttua, luotettavaa eläinlääkäriä! Hän tuntee meidät, tuntee koiran historian ja ymmärtää myös minua. Kun löydät hyvän eläinlääkärin, hierojan tai muun ammattilaisen pidä hänestä kiinni! Hän on kultaa arvokkaampi osa koirasi hyvinvointia.
Terveystarkastus kesti reippaasti yli puoli tuntia ja sisälsi kaikki perusasiat. Suun, silmien ja korvien tarkastuksen, sydämen ja keuhkojen kuuntelun, veri- ja virtsanäytteet, liikuntakyvyn ja lihasten tarkastelun, painonhallinnan ja yleisen jutustelun ikääntymisen merkeistä ja koiran terveyden ylläpidosta.
Lopputuloksena Taisto Terrieri on täysin terve, tosin syksyn sateiden myötä painoa pitää tarkkailla hiukan tarkemmin ja ruoka-annosten suuruutta tarkastella kriittisesti. Taisto Terrieri kuluttaa hurjasti enemmän kesällä vesipetona ja painon nousu ennen lumien tuloa on joka vuotinen harmi.
Meille vuositarkastuksista tuli näin uusi rutiini kehon-ja hammashuollon rinnalle. Toivon, että maksan vielä vuosia siitä, ettei koirani terveydentilassa ole muutoksia.
Terveyden ylläpitoon voi vaikuttaa myös arjen valinnoilla. Ruuan puhtaus ja laadukkuus on ehkä tärkein tekijä. Jos koira syö kovin ravinneköyhää tai muuten sopimatonta ruokaa alttius sairastua kasvaa. Meidän kotimme ovat täynnä erilaisia kemikaaleja, koirat altistuvat niille siinä kuin me ihmisetkin. Jos esimerkiksi koira makoilee paljon sohvalla, joka on kyllästetty home-, palontorjunta-ja muilla aineilla näillä saattaa olla vaikutuksia koiran terveyteen. Tai sillä, minkälaisella pesuaineella pesemme lattiat, joilla koira tassuttelee tai sillä, mistä materiaaleista koiran lelut on tehty. Pitkittynyt stressi saattaa myös altistaa sairastelulle tai yksipuolinen liikunta.
Vuositarkastusten välissä Taisto Terrierin terveyden ylläpitoon kuuluu mm. monipuolinen ravinto, muutamalla lisäravinteella maustettuna, riittävä, turvallinen lepo, vaihteleva liikunta, sopivasti jänniä leikkejä ja seikkailuja ja hurjasti rakkautta ja yhdessä puuhailua. On koiran elämän pituus lyhyt tai pitkä, se on taatusti täynnä koiramaista puuhaa ja iloa!
DIY joulukuusi
Joulun aika saattaa olla todella hämmentävää koiralle! Ihmiset muuttuvat kiireisiksi, siivotaan, kotiin tulee uusia tuoksuja, enemmän vieraita ihmisiä saattaa ilmestyä ovelle ja ilmapiiri ylipäätään kotona saattaa muuttua.
Koiralle tulee olla kotona oma, turvallinen paikka, johon vetäytyä ja missä koira tietää saavansa olla rauhassa. Siivousten ja vieraiden varalta koiralle voi tarjota omaan tilaan mielekästä puuhaa, tutkittavaa, kaluttavaa ja syötävää. DIY joulukuusi on helppo koiran puuhamatto, jonka taskut voit täyttää koiralle mieluisilla herkuilla, leluilla tai vaikka luulla. Matto on kankaasta riippuen konepestävä.
Tarvikkeet:
- (Kierrätys)Puuvillakangas
- Ompelukone
- Ompelulanka
- Sakset
- Muutama nuppineula
Taita kangas kahtia ja leikkaa iso puoliympyrä kaksinkertaisesta kankaasta. Ympyrän säde on joulukuusen korkeus
Jos haluat kaksivärisen joulukuusen aseta kankaat päällekkäin oikeat puolet ulospäin ja leikkaa samankokoiset puoliympyrät molemmista kankaista.
Pidä kankaat oikeat puolet ulospäin ja ompele kankaat ompelukoneella yhteen. Jos teet kuusen yhdestä kankaasta ompele vain kaareva reuna yhteen, taitereuna on jo valmis. Jos käytät kahta eri väristä kangasta ompele koko työn ympäri ompelukoneella. Itse ompelin reunat yhteen suoralla ompeleella ja siistin harkkosaksilla. Voit myös ommella reunan siksak-ompeleella.
Aseta ommeltu puoliympyrä lattialle ja taittele se kuvan mukaiseksi kuuseksi. Kuusessa on neljä taitetta, kaksi molemmilla pitkillä sivuilla.
Kiinnitä taitteet nuppineuloilla kulmista ja ompele ompelukoneella lyhyet pystyompeleet kulmiin. Näin kuusen taskut pysyvät koossa koiran leikissä. Mitä enemmän epäilet koiran retuuttavan kuusta, sitä vahvemmin ompele pystytikit.
Aseta kuusi lattialle ja täytä taskut koiralle mieluisilla jutuilla. Kutsu koira tutkimaan kuusta. Taisto Terrierin taktiikka on nuuskia kuusi läpi ja valita sitten sopiva järjestys taskujen tyhjennykseen. Lopuksi kuusi muokataan pediksi ja terrieri ottaa nokoset sen päällä.
Kuten aina, seuraa koirasi leikkiä.
Jäätävä jääkausi
Istuin kampaajalla ja selasin uusimpia naistenlehtiä. Hämmennys ja järkytys oli suuri, kun törmäsin meikki- ja vaatemainosten lomassa juttuun koirasta, joka oli viety kyseenalaisilla keinoilla kouluttavaan koirakouluun hihnassa vetämisen vuoksi.
Ymmärrän täysin, että koiranomistaja, joka etsii apua koiran koulutuksen tai käytösongelmiin ei tiedä, etteivät kaikki kouluttajat ole päteviä. On käsittämätöntä, että Suomessa kuka tahansa, millä tahansa taustalla saa kutsua itseään koirien kouluttajaksi.
Yleensä kouluttaja valitaan etäisyyden ja hinnan perusteella. Miksi ajaa pitkä matka koirahallille, jos omalta kylältä löytyy paikallinen yrittäjä, joka vetää kohtuu hintaisia kursseja hyvin tuloksin. Varsinkin, jos sivuilla lukee, ettei tarkoitus ole alistaa tai satuttaa koiraa.
Ja juurikin tässä on se suurin ristiriita. Koirakouluttajan nettisivuilla saatetaan todeta, ettei koiraa alisteta tai satuteta, kuitenkin mm. jääkausi, kolinapurkki tai hihnasta nykiminen satuttavat ja alistavat koiraa.
Jotkin koirakoulut puhuvat laumakäyttäytymisestä. Mitä tuo pitää sisällään onkin kinkkisempää. Ihminen ja eläin eivät voi muodostaa laumaa. Lauma syntyy saman lajin yksilöiden välille. Ihminen ja koira elävät yhdessä, mutta laumaa meistä ei saa.
1940-luvulla tehtiin surullinen tutkimus vangituilla susilla. Susien käytöstä liian pienessä tarhassa tutkittiin ja luotiin perusta dominanssille, joka ulotettiin koskemaan myös koiria. Tutkimus on useaan kertaan osoitettu virheelliseksi, myös tutkijoiden itsensä toimesta, mutta edelleen myytti johtajuudesta elää vahvana.
Nykyään tiedetään, että koiralaumassa on jonkinlainen hierarkia, mutta ei sen kaltaista vahvaa diktaattori-johtajuutta, kuin myyteissä. Päinvastoin, koirien laumassa jokainen koira voi haluta itselleen lämpimän makuupaikan tai mieluisen lelun. Koirat siis voivat kiistellä paikasta, tavarasta tai ruuasta, mutta laumassa ei ole yksittäistä johtajaa, joka hallitsisi näitä kaikkia asemansa avulla.
Yleinen harhaluulo siitä, ettei koira ikinä saisi aloittaa leikkiä tai varsinkaan voittaa sitä on näin myös virheellinen. Päinvastoin on huikeaa, jos koira on oma-aloitteinen ja tulee ehdottamaan leikkiä! Koira osoittaa leikkiin kutsulla, että arvostaa meitä, on sosiaalinen, itsevarma ja haluaa kontaktia.
Yleinen myytti on myös, että koska emo kurittaa pentua saa ihminenkin tehdä näin. Vetoan ensin siihen faktaan, että ihminen EI ole pennun emo. Koirilla on oma elekieli, jota meidän ihmisten on mahdollista oppia tulkitsemaan, mutta emme ole koiria. Emo saattaa hyvinkin pitkään viestiä pennun kanssa ilman, että ihminen edes ymmärtää mitä tapahtuu. Kun ihminen kurittaa/ojentaa/näpäyttää pentua on se AINA väkivaltaa. Huomattavasti tehokkaampaa on ohjata koiraa oikeaan suuntaan. Jos pentu pureskelee kiellettyä helpoimmalla pääsee, kun tarjoaa pennulle kiinnostavamman vaihtoehdon.
Jotkin kouluttajat suosivat jääkautta, jonka uusi nimi on huomioimattomuuskausi. Uusi nimi ei paranna tätä erittäin kyseenalaista tapaa opettaa koiralle ei-mitään. Lähtökohtaisesti on omituista, että tavalle on pitänyt keksiä uusi nimi, mutta sisältö on sama. Kauden idea on, että koira jätetään huomiotta tietyksi ajaksi. Koira kyllä ruokitaan ja ulkoilutetaan, mutta muuten koira on kuin ilmaa. Ja mitä tällä saavutetaan? Kouluttajan mukaan täydellinen koira. Oikeasti koirasta tulee aloitekyvytön, passiivinen ja jopa masentunut. Mitä iloa on koirasta, joka ei koskaan tarjoa itse mitään, vaan vain makaa pedillään ilman kontaktia meihin? Ja mikä on ylipäätään syy tähän sosiaalisen eläimen passivointiin? Jos koiralla on käytösongelma koulutuksen tulee paneutua siihen, ei ylimalkaiseen koiran huomiotta jättämiseen, mikä opettaa koiralle vain, ettei mikään kannata.
Jos kouluttaja tarvitsee koulutuksen avuksi välineitä, joiden saanti on vaikeaa ja vain harvat pääsevät niihin käsiksi ja koulutustapaan liittyy omituisia piirteitä kannattaa harkita niiden käyttöä. Joidenkin mukaan kolinapurkki on ihan ok, oikeasti taivaalta tippuva purkki jo muutenkin jännittyneen koiran viereen saattaa todella traumatisoida koiran. Jos kolinapurkki toimii, se perustuu pelkoon.
Oikea tapa on lukea koiraa, opettaa koiralle, ettei vastaantulevaa koiraa tarvitse pelätä ja luoda koiralle onnistuneita kokemuksia muiden koirien ohituksesta. Siis poistaa pelkoa sen lisäämisen sijaan. Kaikenlaiset hihnan virittelyt koiran jalkojen ympäri, hihnasta nyppiminen, repiminen, nipistely on AINA väkivaltaa. Väkivalta opettaa koiran pelkäämään meitä, ei mitään muuta.
Ihminen määrittää rajat koiralle, mutta ne rajat tulee määrittää niin, että koira ymmärtää mitä siltä halutaan. Hyvä koiran koulutus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Koira tietää, että olemme samalla puolella, meihin voi luottaa ja meidän käytös on johdonmukaista ja reilua.
Entä se naistenlehti? Kirjoitin rakentavan palautteen toimittajalle, johon sain myös vastauksen. Kouluttaja oli vakuuttanut toimittajan siitä, ettei hänen tapansa alista koiraa tai fyysistä väkivaltaa ei käytetä ja toimittaja oli uskonut tämän.
Ihana koiranomistaja! Käytä omaa harkintaa, kyseenalaista, vaadi perusteluja. Älä usko guruja tai taikatemppuja. Jos jokin koulutustapa tuntuu oudolle kysy lisää! Hyvä kouluttaja osaa perustella miksi jotain tapaa suosii ja miten se koiraan vaikuttaa. Väkivalta, alistaminen tai pelottelu ei kuulu koulutukseen!
Muista myös, että koirin kouluttaminen on oikea ammatti, johon opiskellaan kouluissa. Ala myös kehittyy koko ajan huimaa vauhtia ja tunnollinen, innokas, koiran parhaaksi toimiva kouluttaja kehittää itseään ja osaamistaan aktiivisesti.
Pätevän kouluttajan löydät esimerkiksi täältä
Parhaat lahjavinkit koirille ja koiraihmisille!
Koska toisinaan lahjahankinnat ja täydet kauppakeskukset saattavat aiheuttaa turhaa joulustressiä kokosimme meidän parhaat lahjavinkit rakkaille ystäville, suvulle ja koirille.
Suosi eettisiä, kestäviä lahjoja, jos mahdollista osta lahja/elämys paikalliselta yrittäjältä. Älä pakota koiraasi sisätiloissa kutittavaan, hiostavaan jouluvillapaitaan. Jos ostat koiralle kuusen alle leluja pyri varmistamaan, että lelu on tehty reilusti, lelu ei sisällä turhia kemikaaleja, eikä ole tehty fleecestä. (Fleecestä irtoaa mikromuovia, joka ei kuulu koirasi vatsaan tai keuhkoihin)
Perheen pienimmille. Niille, jotka uskovat joulupukkiin ja ovat tulevaisuuden koiranomistajia. Vuh! Vuh! Kuka siellä? Sari Airolan kuvatietokirja koirista.
Hänelle, joka harkitsee koiran ottamista tai jolla jo on koira ja haluaa oppia lisää. Tämä on kirja, jonka jokainen koira valitsisi. Saaran kirjoittaa myös loistavaa blogia.
Hänelle, jota kiinnostaa elämäntarinat, kasvukertomukset, maailman tila. Huikean mielenkiintoinen, liikuttava, inspiroiva kirja. Jokainen meistä voi olla alku muutokselle, jos niin haluamme.
Hänelle, joka on innostunut koiran kanssa harrastamisesta, koiran hyvinvoinnista ja ylipäätään haluaa oppia lisää koirasta. Canis-lehti on suomalainen koiraharrastajan tietolehti, joka ilmestyy kuudesti vuodessa iloa siis läpi vuoden.
Hänelle, jota kiinnostaa yhtä lailla koirat ja kulttuuri. Four&Sons on englannin kielinen kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti. Upeita kuvia koirista, kattavia juttuja taiteesta, ihmisistä ja kaikesta kauniista.
Hänelle, joka arvostaa pehmeitä paketteja. Lastenkirjantekijät Karoliina Pertamo ja Reetta Niemelä perustivat Runokoira– puodin.
Hänelle, jolla on jo kaikkea ja joka arvostaa muiden auttamista. Lahjoita valitsemasi järjestön kautta ateria kissalle, rokotus koiralle tai vaikka kodittoman eläimen mikrosirutus. Esimerkkinä Hesy, Tuulispää tai Kulkurit.
Hänelle, joka rakastaa elokuvia. Vuoden kaunein elokuva, jonka jaksaa katsoa uudelleen ja uudelleen ja aina löytää animaatiosta uutta. Isle of Dogs.
Koirille, jotka ansaitsevat kaiken mahdollisen hyvän.
Tee itse meidän ohjeilla kierrätyskankaista lelut koiralle: Nuuskumatto, Lohkopallo, Naminoppa, Solmupallo, Lonkeropallo, Namikerä ja Villapallo
Osta kotimainen Ruohotuvan, löytyy Facebookista, kanin käpälä, nahka tai kanidummy.
Osta koiralle paikalliselta, laadukkaalta yrittäjältä kehonhuolto. Koirasi kiittää hyvästä hetkestä hieronnassa, osteopaatilla tai vaikka vyöhyketerapiassa.
Tärkeintä joulussa, ja koiran omistamisessa ylipäätään, on läsnäolo. Ole läsnä rakkaillesi niin arjessa, kuin joulunpyhinä.
Koira ja vieraat ihmiset. Tutustuminen.
Monella koiralla on eriasteista vaikeutta luottaa vieraisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Ennakointi, toistot ja onnistumiset ovat tärkeitä näiden koirien kanssa.
Esimerkki omasta kokemuksesta:
Olin hiljattain Minin kanssa menossa ystäväni mökille. He eivät tunteneet ennestään. Mini aristaa yleensä alkuun vieraita ihmisiä ja varsinkin yhdistettynä uuteen paikkaan on tilanne vähintäänkin jännä. Tässä pienelle koiralle siis kaksi jännää samassa paketissa. Mietin etukäteen, että miten meidän kannattaa toimia, että luottamus paikkaan ja ihmiseen saadaan luotua. Kerroin ystävälleni tilanteen ja ohjeeksi, että ole niin kuin koiraa ei olisikaan. Ystäväni on ns. ”ei koiraihminen” -tyyppiä ja hänelle asia sopi hyvin. Hän todella toimi kuten sovittiin, ei puhunut, katsonut tai yrittänyt koskea.
Ensimmäiset 30 minuuttia meni niin, että Mini kävi kauempaa häntä tutkimassa, silloinkin sivusta tai takaapäin. Hieman ilmasta nuusktutteli uuden ihmisen hajua. Ohimennen huomaamattomasti omien touhujen välissä kävi tsekkailemassa, välttäen alkuun katsekontaktia tai liian lähelle tulemista.
Tässä vaiheessa on erittäin tärkeätä ettei yritetä väkisin tehdä tuttavuutta. Ei kumarrella tai ojenneta käsiä kohti.
Miten onnistuimme? Mini oli noin tunnin päästä sitä mieltä, että on suorastaan loukkaavaa että tuo tyyppi ei huomioi häntä! Sitten lähti kaikki huomionsaanti kikkailut kehiin 🙂 Ystäväni kysyikin, että mikä sille nyt tuli ? Vastasin, että nyt se luottaa sinuun! Sä oot jees. Mini vei illalla lelujaan hänelle ja meillä ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Se oman tilan ja ajan antaminen on koiralle tärkeä hetki. Jokainen tarvitsee oman aikansa käsitelläkseen asioita.
Epävarmuuus ja jännitys kasvaa luottamukseksi.
Tutustumistilanne kannattaa tehdä koiralle mahdollisimman helpoksi.
- vältä ahtaita tiloja, esim. eteinen ja auto
- tavatkaa ensin ulkona jos mahdollista
- opeta koira odottamaan kauempana ja luvalla saa haistella/tervehtiä
- kerro vieraille miten haluat asioiden etenevän
- pyydä vieraita ilmoittamaan tulosta ja välttäkää ovikelloa jos se aiheuttaa käytöspiikin
- Ensimmäisellä kerralla voi olla ettei koiraa kosketa ollenkaan, sen aika on myöhemmin
- luo onnistumisen mahdollisuudet
- pysy itse rauhallisena
- vältä koiran stressitasoja nostavia asioita ennen vieraiden saapumista, kun mieli on rauhassa, koiran on helpompi onnistua
- tee koiran oleminen mukavaksi vieraiden aikana
- mahdollista koiran poistumien paikalta esim. toiseen huoneeseen
Koira sietää omistajaltaan paljon enemmän kuin vierailta. Koiran oma tila, aivan kuin meillä ihmisilläkin on olemassa. Sietokykyä on moneen junaan. Tämä on hyvä huomioida myös tilanteessa jossa koira on menossa esimerkiksi hoitoon. Ihmiset eivät olekkaan niin tuttuja ja liikehtivät eri tavalla kuin mihin koira on tottunut. Usein omistajat sanovat ”se tulee kyllä toimeen kaikkien kanssa”, mutta käytös voikin olla erilaista vieraiden kanssa. Usein ne tilanteet aiheuttaa hämmennystä kaikissa osapuolissa. Erityisesti arat, jännittäjät ja helposti kiihtyvät koirat tarvitsevat enemmän huomiota ja ennakointia, jotta elämä olisi helpompaa näissä tilanteissa.
Anna koiralle tilaa ja mahdollisuus valita kuinka lähellä ollaan.
Koiran ehdoilla. Anna haistella rauhassa. Ei kosketusta.
Taisto Terrieri ja Pähkinä
Oletko koskaan kuunnellut minkälainen ääni syntyy, kun jumppapallo liikkuu lattialla? En minäkään, kunnes tuosta äänestä tuli TÄRKEÄ.
Kävimme Taisto Terrierin kanssa hurjan mukavaa koirakoulua muutamia vuosia sitten. Näiden iltojen aikana kokeilimme lähes kaikkea mahdollista koiramaista puuhaa, minä innostuin koiratanssista, terrieri tempuista.
Yhden temppuillan aikana Taisto Terrieri syttyi erityisesti. Tilassa oli Dobo-pallo! Hyppimistä ja tasapainoilua rakastava koirani oli myyty. Jopa niin myyty, että pallo piti siirtää sermin taakse piiloon. Taisto Terrieri yritti omia koko pallon itselleen ja näin me saimme loistavaa harjoitusta luvalla puuhaamiseen. Meidän molempien itsehillintä kehittyi iltojen aikana huimasti, kun odottelimme omaa vuoroa pallolle.
Tämä kaikki muistui mieleen, kun näin mainoksen koirien jumppapallosta. Näin meille muutti Pähkinä. Pyöreään, perinteiseen jumppapalloon verrattuna Pähkinällä on enemmän lattia pinta-alaa, jonka ansiosta Pähkinä on vakaampi alusta koiralle. Samoin koiralla on enemmän tilaa liikkua ja kääntyä pallon päällä.
Pähkinä on meillä ennen kaikkea iloa ja hauskuutta. Taisto Terrieri nauttii suunnattomasti pallon päällä temppuilusta ja keksii oma-aloitteisesti uusia liikkeitä ja haasteita. Mutta pallo myös edistää koiran tasapainonhallintaa, liikkuvuutta, ymmärrystä kehosta (takajaloista erityisesti), vahvistaa lihaksia ja auttaa venyttelyssä. Jos koira olisi arka itseluottamus saattaisi kasvaa, meillä on keskitytty enemmän itsehillintään ja luvan odottamiseen. Itse myös seuraan pallon avulla koiran liikkeitä, käyttääkö koira kaikkia jalkoja, venytteleekö ja kurottaako normaalisti.
Koirien jumppapalloja on erilaisia ja niitä näkee varsin harvoin myynnissä. Jos pallo kiinnostaa suosittelen ennen pallon ostoa kokeilemaan eri malleja ja ylipäätään sitä, innostuuko koira pallosta esimerkiksi osallistumalla Dobo-kurssille koirakoulussa. Koiraa ei ikinä pidä pakottaa, vaan antaa tutustua palloon pikku hiljaa, omaan tahtiin. Aran koiran kanssa voit aloittaa kokeilut esimerkiksi tasapainotyynyllä ennen palloon siirtymistä. Samoin pallon kanssa temppuilu tulee aloittaa pienistä hetkistä, tasapainoilu vaatii lihaksia, joita koira ei ehkä ole aktiivisesti tottunut käyttämään.
Säilytän Pähkinää kaapissa, näin varmistan, että olen läsnä temppuilussa, eikä vahinkoja synny. Taisto Terrieri osaa itse pyytää palloa, jos Pähkinä unohtuu liian pitkäksi aikaa kaappiin. Parasta on kuitenkin, kun hiljaa otan pallon esiin ja lasken sen lattialle. Toiset koirat tunnistavat jääkaapin oven aukaisun, meillä koiran huomioin saa parhaiten äänellä, jonka Pähkinä tekee lattiaa vasten. Terrieri on nanosekunnissa valmiina hyppäämään pallon päälle häntä villisti heiluen.
Ilmaiset virikkeet luonnosta
Onnellinen koira saa olla koira. Koira saa toteuttaa tarvettaan tutkia, metsästää ja käyttää nenää, olla muutakin, kuin käskyn alla oleva kone tai jokin pakollinen ulkoiluttaja.
Virikkeistämisen kautta annamme koiran toteuttaa itseään. Tarjoamme koiralle mahdollisuuden olla ja käyttäytyä kuin koira. Se, että koira saa tutkia, käyttää nenää, saalistaa ja retuuttaa leluja lisää koiran hyvinvointia, alentaa stressiä ja saattaa jopa ehkäistä tai lievittää ongelmakäytöksiä, sekä lisää meidän ihmisten arvostusta koiran silmissä. Onhan nyt omistaja, joka järjestää hauskoja puuhahetkiä paljon mukavampi, kuin sohvalla nököttävä omassa kuplassaan elävä ihminen.
Helppoa koiran virikkeistämistä on tuoda luonto sisälle. Meillä on käytössä luontovirikkeet kiireisessä arjessa, kun haluan hemmotella Taisto Terrieriä tai kun koiraa on turha houkutella ulos sateeseen tai pakkaseen pidemmälle ulkoilulle. Ompa käpylaatikko oiva myös, jos itse sairastuu ja koira kaipaa puuhaa tai jos koira joutuu terveyden ja toipumisen vuoksi olemaan normaalia enemmän aloillaan.
Ulkona liikkuessa kerään pikkuhiljaa materiaalia talven varalle. Meillä on varastossa esimerkiksi:
- käpyjä
- oksia
- mustikan varpuja
- risuja
- kaislan kukintoja ja varsia
- soraa
- kiviä rannalta
- puiden lehtiä
- lintujen sulkia
- alpakan ja lampaan villaa, poron taljan paloja ja sarvia. Nämä on ostettuja, ei luonnosta löydettyjä.
- pesuvadillinen lunta tai jääkuutioita kylpyhuoneessa on myös hauska virike.
Kerätessä on syytä miettiä, että materiaali on koiralle turvallista, etkä vahingoita luontoa. Jos koira on liian innokas pureskelemaan keppejä niitä ei ehkä kannata koiralle antaa, kuin ei myöskään riipiä hitaasti kasvavaa jäkälää mielin määrin koiran iloksi.
Kuivata materiaali ilmavassa paikassa pyyhkeen päällä. Kun se on kuivaa pakkaa virike pahvilaatikkoon tai muovipusseihin. Käytetyn virikkeen voit kompostoida tai palauttaa keväällä luontoon, esimerkiksi kivet.
Virikkeen voit antaa koiralle joko pahvilaatikossa, pesuvadissa tai ripottelemalla viltin päälle tai kylppärin lattialle, mikä ikinä sopiikaan teille parhaiten. Minä yleensä teen koiran huomaamatta virikkeen viltin päälle ja pyydän koiraa etsimään aarteen. Se riemu, kun koira löytää sulkia ja mustikan varpuja eteisen lattialta tai parittomaan sukkaan kätketyn villatupon sohvatyynyjen välistä!
Välillä voit kätkeä kuivien lehtien tai käpyjen joukkoon koiran ruokaa tai lelun, välillä koira saattaa innostua itse virikkeen tuoksuista tarpeeksi. Esimerkiksi Taisto Terrieri nuuhkii hartaasti ja innolla merestä keräämiäni kiviä tai mökin ympäristöstä keräämieni mustikan varpuja, ehkä koira muistaa kesän seikkailut tuoksujen avulla? Huikeaa olisi, jos onnistuisi keräämään varpuja, joissa tuoksuisi kettu tai muu metsäneläin! Sallittua kierimistä olohuoneen lattialla.
Sen lisäksi, että koira nauttii luontovirikkeestä virikkeet ovat ilmaisia, niiden kerääminen onnistuu ulkoilujen yhteydessä, eikä näistä synny ylimääräistä jätettä. Jos koira saisi valita laatikollinen kuivia puiden lehtiä saattaa olla mielekkäämpi, kuin kaupasta ostettu muovinen leluhärpäke.
Kuten aina, myös luonnon virikkeiden kanssa, seuraa koirasi leikkiä!
Miksi koira kierii hajuissa?
Onko haju hyvä vai paha, koiran mielestä? Koiran nenä on herkkä ja haistaa todella paljon enemmän kuin meidän nenä. Se onkin ainoa fakta.
Kun ihminen ja koira haistelee kukkia, olisikohan kommentit samat? Nenät aistivat ja kertovat aivoille todennäköisesti eri asioita.
Miksi koira kieriskelee (pahassa) hajussa?
Teoria yksi
Koira haluaa hajun itseensä ja kuljettaa sitä mukanaan. Samaan tapaan kuin me ihmiset laitetaan hajuvettä. Tuoksut täytyy saada mukaan. Hajut ovat viestejä muille vastaantulijoille.
Teoria kaksi
Koira haluaa häivyttää omaa hajuaan. Tähän voi olla montakin syytä. Ehkä koria on pesty ja se ei pidä siitä että sen ominaishaju katosi. Ehkä se on kipeä ja lääkekuurilla, se haluaa peittää kemikaalien tuoksut. Heikkoutta ei näytetä. Koiralla on jokin muu syy peittää omaa hajuaan. Syy voi olla hormonaalinen.
Teoria kolme
Hyvin alkukantainen teoria, että koira haluaa saalistajana hämätä saalistuskohdetta harhauttamalla sitä hajuilla. Saalis ei haista petoa niin selkeästi. Toiminta saattaa olla koiran perimässä ja geeneissä. Siksi toiminta on voimakkaampaa toisilla yksilöillä ja vähemmän toisilla.
Teoria neljä
Koira yksinkertaisesti vain tykkää hajusta ja kierii siinä ihan omaksi iloksi. Ehkä omistajan harmiksi 🙂
Vaikea sanoa mikä on oikein tai onko mikään edellisistä. Kiinnostavia teorioita on ja aihetta on tutkittu mm. susien ja muidenkin villieläinten osalta. Netistä löytyy paljon artikkeleita aiheesta.
Ennen kuin tuomitsee koiran hajumieltymyksiä, kannattaa miettiä että nenämme ovat hyvin erilaiset ja meille kuvottava onkin koirasta ehkä aivan ihana. Syitäkin voi olla monia. Koira todennäköisesti toimii vaiston varassa. Hajut vain ovat hieman erilaisia koiran nenään tuolla luomukategoriassa. Yhtäkaikki kieriminen on koiralle luontaista toimintaa. Koita itse suhtautua rauhallisesti ja anna kierisekellä.
Ennakoi jos mahdollista ennen sitä haisevaa kasaa kieriskelyä. Kiinnitä koiran huomio muualle esim. nameilla. Tämä voi olla haastavaa etenkin jos koira on vapaana.
Omalle Mini mäyräkoiralleni kieriminen on aika tavallista. Onnekseni usein niin miedoissa hajuissa että en tosiaan tiedä mikä kyseisessä paikassa on niin ihanaa. Minun kannalta onkin hyvä niin. Vielä ei ole kieritty kakkakasoissa, ihan todella hyvä niin 🙂
Pari videota Minin kieriskelystä. Tässä kieritään antaumuksella, en haistanut tai löytänyt paikasta mitään…? Tämä on parin viikon takaiselta lenkiltä.
Toinen video viime talvelta. Tässä on lintujen ruokaa ja jonkin verran linnunkakkaa, joten ehkä se on se ”ihana” parfyymi…
DIY lohkopallo
Monet koirat rakastavat palloja! Pallo voi kuitenkin olla niin paljon enemmän, kuin jahdattava esine. Lohkopallo pyörii, lentää, on helppo retuuttaa ja sen kätköistä löytyy aarteita!
Tarvitset:
- (puuvilla) kankaita
- täytevanua
- lautasen, määrittää lelun koon
- kynän
- sakset
- ompelukoneen
- silmäneulan ja lankaa
Leikkaa kankaasta 10 lautasen kokoista ympyrää. Makusi mukaan pallon jokainen sivu voi olla väri-ilottelua tai voit tehdä pallosta yksivärisen, koska lelu likaantuu vaalea väri saattaa olla haastava valinta.
Aseta kaksi ympyrää oikeat puolet vastakkain ja ompele yhteen koneella. Jätä molemmin puolin täyttöaukot. Tee näin kaikille paloille, eli saat 5 yhteen ommeltua ympyrää. Käännä palat oikeinpäin.
Pinoa käännetyt ympyrät niin, että täyttöaukot ovat päällekkäin. Voit käyttää apuna nuppineuloja ja merkitä kynällä päällimmäiseen palaan keskiviivan. Ompele tuota viivaa pitkin kaikki palat yhteen.
Nyt voit täyttää vanulla jokaisen lohkon. Mitä enemmän lohkossa on vanua sitä tiiviimpi pallosta tulee ja sitä vaikeampaa koiran on nameja lohkojen väleistä noukkia.
Kun pallo on täytetty ompele käsin tiivein ja kestävin pistoin täyttöaukot kiinni. Muista myös päätellä langan päät hyvin!
Kun lelu on valmis täytä lohkojen välit nameille ja anna lelu koiralle. Seuraa aina koiran leikkiä ja lelun kuntoa! Kankaista ja täytteistä riippuen lelu on konepestävä.
