Koira ja vieraat ihmiset. Tutustuminen.
Monella koiralla on eriasteista vaikeutta luottaa vieraisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Ennakointi, toistot ja onnistumiset ovat tärkeitä näiden koirien kanssa.
Esimerkki omasta kokemuksesta:
Olin hiljattain Minin kanssa menossa ystäväni mökille. He eivät tunteneet ennestään. Mini aristaa yleensä alkuun vieraita ihmisiä ja varsinkin yhdistettynä uuteen paikkaan on tilanne vähintäänkin jännä. Tässä pienelle koiralle siis kaksi jännää samassa paketissa. Mietin etukäteen, että miten meidän kannattaa toimia, että luottamus paikkaan ja ihmiseen saadaan luotua. Kerroin ystävälleni tilanteen ja ohjeeksi, että ole niin kuin koiraa ei olisikaan. Ystäväni on ns. ”ei koiraihminen” -tyyppiä ja hänelle asia sopi hyvin. Hän todella toimi kuten sovittiin, ei puhunut, katsonut tai yrittänyt koskea.
Ensimmäiset 30 minuuttia meni niin, että Mini kävi kauempaa häntä tutkimassa, silloinkin sivusta tai takaapäin. Hieman ilmasta nuusktutteli uuden ihmisen hajua. Ohimennen huomaamattomasti omien touhujen välissä kävi tsekkailemassa, välttäen alkuun katsekontaktia tai liian lähelle tulemista.
Tässä vaiheessa on erittäin tärkeätä ettei yritetä väkisin tehdä tuttavuutta. Ei kumarrella tai ojenneta käsiä kohti.
Miten onnistuimme? Mini oli noin tunnin päästä sitä mieltä, että on suorastaan loukkaavaa että tuo tyyppi ei huomioi häntä! Sitten lähti kaikki huomionsaanti kikkailut kehiin 🙂 Ystäväni kysyikin, että mikä sille nyt tuli ? Vastasin, että nyt se luottaa sinuun! Sä oot jees. Mini vei illalla lelujaan hänelle ja meillä ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Se oman tilan ja ajan antaminen on koiralle tärkeä hetki. Jokainen tarvitsee oman aikansa käsitelläkseen asioita.
Epävarmuuus ja jännitys kasvaa luottamukseksi.
Tutustumistilanne kannattaa tehdä koiralle mahdollisimman helpoksi.
- vältä ahtaita tiloja, esim. eteinen ja auto
- tavatkaa ensin ulkona jos mahdollista
- opeta koira odottamaan kauempana ja luvalla saa haistella/tervehtiä
- kerro vieraille miten haluat asioiden etenevän
- pyydä vieraita ilmoittamaan tulosta ja välttäkää ovikelloa jos se aiheuttaa käytöspiikin
- Ensimmäisellä kerralla voi olla ettei koiraa kosketa ollenkaan, sen aika on myöhemmin
- luo onnistumisen mahdollisuudet
- pysy itse rauhallisena
- vältä koiran stressitasoja nostavia asioita ennen vieraiden saapumista, kun mieli on rauhassa, koiran on helpompi onnistua
- tee koiran oleminen mukavaksi vieraiden aikana
- mahdollista koiran poistumien paikalta esim. toiseen huoneeseen
Koira sietää omistajaltaan paljon enemmän kuin vierailta. Koiran oma tila, aivan kuin meillä ihmisilläkin on olemassa. Sietokykyä on moneen junaan. Tämä on hyvä huomioida myös tilanteessa jossa koira on menossa esimerkiksi hoitoon. Ihmiset eivät olekkaan niin tuttuja ja liikehtivät eri tavalla kuin mihin koira on tottunut. Usein omistajat sanovat ”se tulee kyllä toimeen kaikkien kanssa”, mutta käytös voikin olla erilaista vieraiden kanssa. Usein ne tilanteet aiheuttaa hämmennystä kaikissa osapuolissa. Erityisesti arat, jännittäjät ja helposti kiihtyvät koirat tarvitsevat enemmän huomiota ja ennakointia, jotta elämä olisi helpompaa näissä tilanteissa.
Anna koiralle tilaa ja mahdollisuus valita kuinka lähellä ollaan.
Koiran ehdoilla. Anna haistella rauhassa. Ei kosketusta.
Taisto Terrieri ja Pähkinä
Oletko koskaan kuunnellut minkälainen ääni syntyy, kun jumppapallo liikkuu lattialla? En minäkään, kunnes tuosta äänestä tuli TÄRKEÄ.
Kävimme Taisto Terrierin kanssa hurjan mukavaa koirakoulua muutamia vuosia sitten. Näiden iltojen aikana kokeilimme lähes kaikkea mahdollista koiramaista puuhaa, minä innostuin koiratanssista, terrieri tempuista.
Yhden temppuillan aikana Taisto Terrieri syttyi erityisesti. Tilassa oli Dobo-pallo! Hyppimistä ja tasapainoilua rakastava koirani oli myyty. Jopa niin myyty, että pallo piti siirtää sermin taakse piiloon. Taisto Terrieri yritti omia koko pallon itselleen ja näin me saimme loistavaa harjoitusta luvalla puuhaamiseen. Meidän molempien itsehillintä kehittyi iltojen aikana huimasti, kun odottelimme omaa vuoroa pallolle.
Tämä kaikki muistui mieleen, kun näin mainoksen koirien jumppapallosta. Näin meille muutti Pähkinä. Pyöreään, perinteiseen jumppapalloon verrattuna Pähkinällä on enemmän lattia pinta-alaa, jonka ansiosta Pähkinä on vakaampi alusta koiralle. Samoin koiralla on enemmän tilaa liikkua ja kääntyä pallon päällä.
Pähkinä on meillä ennen kaikkea iloa ja hauskuutta. Taisto Terrieri nauttii suunnattomasti pallon päällä temppuilusta ja keksii oma-aloitteisesti uusia liikkeitä ja haasteita. Mutta pallo myös edistää koiran tasapainonhallintaa, liikkuvuutta, ymmärrystä kehosta (takajaloista erityisesti), vahvistaa lihaksia ja auttaa venyttelyssä. Jos koira olisi arka itseluottamus saattaisi kasvaa, meillä on keskitytty enemmän itsehillintään ja luvan odottamiseen. Itse myös seuraan pallon avulla koiran liikkeitä, käyttääkö koira kaikkia jalkoja, venytteleekö ja kurottaako normaalisti.
Koirien jumppapalloja on erilaisia ja niitä näkee varsin harvoin myynnissä. Jos pallo kiinnostaa suosittelen ennen pallon ostoa kokeilemaan eri malleja ja ylipäätään sitä, innostuuko koira pallosta esimerkiksi osallistumalla Dobo-kurssille koirakoulussa. Koiraa ei ikinä pidä pakottaa, vaan antaa tutustua palloon pikku hiljaa, omaan tahtiin. Aran koiran kanssa voit aloittaa kokeilut esimerkiksi tasapainotyynyllä ennen palloon siirtymistä. Samoin pallon kanssa temppuilu tulee aloittaa pienistä hetkistä, tasapainoilu vaatii lihaksia, joita koira ei ehkä ole aktiivisesti tottunut käyttämään.
Säilytän Pähkinää kaapissa, näin varmistan, että olen läsnä temppuilussa, eikä vahinkoja synny. Taisto Terrieri osaa itse pyytää palloa, jos Pähkinä unohtuu liian pitkäksi aikaa kaappiin. Parasta on kuitenkin, kun hiljaa otan pallon esiin ja lasken sen lattialle. Toiset koirat tunnistavat jääkaapin oven aukaisun, meillä koiran huomioin saa parhaiten äänellä, jonka Pähkinä tekee lattiaa vasten. Terrieri on nanosekunnissa valmiina hyppäämään pallon päälle häntä villisti heiluen.
Ilmaiset virikkeet luonnosta
Onnellinen koira saa olla koira. Koira saa toteuttaa tarvettaan tutkia, metsästää ja käyttää nenää, olla muutakin, kuin käskyn alla oleva kone tai jokin pakollinen ulkoiluttaja.
Virikkeistämisen kautta annamme koiran toteuttaa itseään. Tarjoamme koiralle mahdollisuuden olla ja käyttäytyä kuin koira. Se, että koira saa tutkia, käyttää nenää, saalistaa ja retuuttaa leluja lisää koiran hyvinvointia, alentaa stressiä ja saattaa jopa ehkäistä tai lievittää ongelmakäytöksiä, sekä lisää meidän ihmisten arvostusta koiran silmissä. Onhan nyt omistaja, joka järjestää hauskoja puuhahetkiä paljon mukavampi, kuin sohvalla nököttävä omassa kuplassaan elävä ihminen.
Helppoa koiran virikkeistämistä on tuoda luonto sisälle. Meillä on käytössä luontovirikkeet kiireisessä arjessa, kun haluan hemmotella Taisto Terrieriä tai kun koiraa on turha houkutella ulos sateeseen tai pakkaseen pidemmälle ulkoilulle. Ompa käpylaatikko oiva myös, jos itse sairastuu ja koira kaipaa puuhaa tai jos koira joutuu terveyden ja toipumisen vuoksi olemaan normaalia enemmän aloillaan.
Ulkona liikkuessa kerään pikkuhiljaa materiaalia talven varalle. Meillä on varastossa esimerkiksi:
- käpyjä
- oksia
- mustikan varpuja
- risuja
- kaislan kukintoja ja varsia
- soraa
- kiviä rannalta
- puiden lehtiä
- lintujen sulkia
- alpakan ja lampaan villaa, poron taljan paloja ja sarvia. Nämä on ostettuja, ei luonnosta löydettyjä.
- pesuvadillinen lunta tai jääkuutioita kylpyhuoneessa on myös hauska virike.
Kerätessä on syytä miettiä, että materiaali on koiralle turvallista, etkä vahingoita luontoa. Jos koira on liian innokas pureskelemaan keppejä niitä ei ehkä kannata koiralle antaa, kuin ei myöskään riipiä hitaasti kasvavaa jäkälää mielin määrin koiran iloksi.
Kuivata materiaali ilmavassa paikassa pyyhkeen päällä. Kun se on kuivaa pakkaa virike pahvilaatikkoon tai muovipusseihin. Käytetyn virikkeen voit kompostoida tai palauttaa keväällä luontoon, esimerkiksi kivet.
Virikkeen voit antaa koiralle joko pahvilaatikossa, pesuvadissa tai ripottelemalla viltin päälle tai kylppärin lattialle, mikä ikinä sopiikaan teille parhaiten. Minä yleensä teen koiran huomaamatta virikkeen viltin päälle ja pyydän koiraa etsimään aarteen. Se riemu, kun koira löytää sulkia ja mustikan varpuja eteisen lattialta tai parittomaan sukkaan kätketyn villatupon sohvatyynyjen välistä!
Välillä voit kätkeä kuivien lehtien tai käpyjen joukkoon koiran ruokaa tai lelun, välillä koira saattaa innostua itse virikkeen tuoksuista tarpeeksi. Esimerkiksi Taisto Terrieri nuuhkii hartaasti ja innolla merestä keräämiäni kiviä tai mökin ympäristöstä keräämieni mustikan varpuja, ehkä koira muistaa kesän seikkailut tuoksujen avulla? Huikeaa olisi, jos onnistuisi keräämään varpuja, joissa tuoksuisi kettu tai muu metsäneläin! Sallittua kierimistä olohuoneen lattialla.
Sen lisäksi, että koira nauttii luontovirikkeestä virikkeet ovat ilmaisia, niiden kerääminen onnistuu ulkoilujen yhteydessä, eikä näistä synny ylimääräistä jätettä. Jos koira saisi valita laatikollinen kuivia puiden lehtiä saattaa olla mielekkäämpi, kuin kaupasta ostettu muovinen leluhärpäke.
Kuten aina, myös luonnon virikkeiden kanssa, seuraa koirasi leikkiä!
Miksi koira kierii hajuissa?
Onko haju hyvä vai paha, koiran mielestä? Koiran nenä on herkkä ja haistaa todella paljon enemmän kuin meidän nenä. Se onkin ainoa fakta.
Kun ihminen ja koira haistelee kukkia, olisikohan kommentit samat? Nenät aistivat ja kertovat aivoille todennäköisesti eri asioita.
Miksi koira kieriskelee (pahassa) hajussa?
Teoria yksi
Koira haluaa hajun itseensä ja kuljettaa sitä mukanaan. Samaan tapaan kuin me ihmiset laitetaan hajuvettä. Tuoksut täytyy saada mukaan. Hajut ovat viestejä muille vastaantulijoille.
Teoria kaksi
Koira haluaa häivyttää omaa hajuaan. Tähän voi olla montakin syytä. Ehkä koria on pesty ja se ei pidä siitä että sen ominaishaju katosi. Ehkä se on kipeä ja lääkekuurilla, se haluaa peittää kemikaalien tuoksut. Heikkoutta ei näytetä. Koiralla on jokin muu syy peittää omaa hajuaan. Syy voi olla hormonaalinen.
Teoria kolme
Hyvin alkukantainen teoria, että koira haluaa saalistajana hämätä saalistuskohdetta harhauttamalla sitä hajuilla. Saalis ei haista petoa niin selkeästi. Toiminta saattaa olla koiran perimässä ja geeneissä. Siksi toiminta on voimakkaampaa toisilla yksilöillä ja vähemmän toisilla.
Teoria neljä
Koira yksinkertaisesti vain tykkää hajusta ja kierii siinä ihan omaksi iloksi. Ehkä omistajan harmiksi 🙂
Vaikea sanoa mikä on oikein tai onko mikään edellisistä. Kiinnostavia teorioita on ja aihetta on tutkittu mm. susien ja muidenkin villieläinten osalta. Netistä löytyy paljon artikkeleita aiheesta.
Ennen kuin tuomitsee koiran hajumieltymyksiä, kannattaa miettiä että nenämme ovat hyvin erilaiset ja meille kuvottava onkin koirasta ehkä aivan ihana. Syitäkin voi olla monia. Koira todennäköisesti toimii vaiston varassa. Hajut vain ovat hieman erilaisia koiran nenään tuolla luomukategoriassa. Yhtäkaikki kieriminen on koiralle luontaista toimintaa. Koita itse suhtautua rauhallisesti ja anna kierisekellä.
Ennakoi jos mahdollista ennen sitä haisevaa kasaa kieriskelyä. Kiinnitä koiran huomio muualle esim. nameilla. Tämä voi olla haastavaa etenkin jos koira on vapaana.
Omalle Mini mäyräkoiralleni kieriminen on aika tavallista. Onnekseni usein niin miedoissa hajuissa että en tosiaan tiedä mikä kyseisessä paikassa on niin ihanaa. Minun kannalta onkin hyvä niin. Vielä ei ole kieritty kakkakasoissa, ihan todella hyvä niin 🙂
Pari videota Minin kieriskelystä. Tässä kieritään antaumuksella, en haistanut tai löytänyt paikasta mitään…? Tämä on parin viikon takaiselta lenkiltä.
Toinen video viime talvelta. Tässä on lintujen ruokaa ja jonkin verran linnunkakkaa, joten ehkä se on se ”ihana” parfyymi…
DIY lohkopallo
Monet koirat rakastavat palloja! Pallo voi kuitenkin olla niin paljon enemmän, kuin jahdattava esine. Lohkopallo pyörii, lentää, on helppo retuuttaa ja sen kätköistä löytyy aarteita!
Tarvitset:
- (puuvilla) kankaita
- täytevanua
- lautasen, määrittää lelun koon
- kynän
- sakset
- ompelukoneen
- silmäneulan ja lankaa
Leikkaa kankaasta 10 lautasen kokoista ympyrää. Makusi mukaan pallon jokainen sivu voi olla väri-ilottelua tai voit tehdä pallosta yksivärisen, koska lelu likaantuu vaalea väri saattaa olla haastava valinta.
Aseta kaksi ympyrää oikeat puolet vastakkain ja ompele yhteen koneella. Jätä molemmin puolin täyttöaukot. Tee näin kaikille paloille, eli saat 5 yhteen ommeltua ympyrää. Käännä palat oikeinpäin.
Pinoa käännetyt ympyrät niin, että täyttöaukot ovat päällekkäin. Voit käyttää apuna nuppineuloja ja merkitä kynällä päällimmäiseen palaan keskiviivan. Ompele tuota viivaa pitkin kaikki palat yhteen.
Nyt voit täyttää vanulla jokaisen lohkon. Mitä enemmän lohkossa on vanua sitä tiiviimpi pallosta tulee ja sitä vaikeampaa koiran on nameja lohkojen väleistä noukkia.
Kun pallo on täytetty ompele käsin tiivein ja kestävin pistoin täyttöaukot kiinni. Muista myös päätellä langan päät hyvin!
Kun lelu on valmis täytä lohkojen välit nameille ja anna lelu koiralle. Seuraa aina koiran leikkiä ja lelun kuntoa! Kankaista ja täytteistä riippuen lelu on konepestävä.
Ulkoilu virikkeenä
Koira vie ulos. Se on ehdottomasti yksi koiran omistamisen hyvistä puolista. Koiran kanssa lähikadut ja -polut tulevat väistämättä tutuiksi, jopa liian tutuiksi välillä.
Vaihtelua ulkoiluihin saa koiran lenkeistä, siitä, että koira valitsee reitin. Toinen hauska keino on mennä kävelylle vieraalle asuinalueelle, molemmille tuntemattomille kulmille. Ilman koiraa ja päämäärää haahuilu uusilla seuduilla on ainakin minulle hieman vaivaannuttavaa, mutta koiran kera tutustuminen vieraisiin kulmiin on hauskaa! Ja miten paljon ympäristöstään oppiikaan kävelemällä ilman kiirettä ja aistit avoinna!
Koiralle uudet tuoksut, polut ja kohtaamiset tuovat oivaa helppoa vaihtelua arkeen, uusien kulmien tuoksut ja tunnelmat virkistävät ja väsyttävät ihan eri tavalla, kuin tuttu lenkki kodin lähellä. Arka koira saattaa kasvattaa rohkeutta, vilkas saa aisteille virikkeitä ja uusia kokemuksia. Jokaisen lenkin ei tietenkään tarvitse olla sirkusta ja huikeaa huvia. Rutiinit, tutut kadut ja tuoksut luovat turvallisuutta ja ovat tärkeä osa koiran arkea. Uudet tutkimattomat alueet kutsuvat, kun kaipaatte vaihtelua, arki painaa tai tarvitsette piristystä, uutta intoa ja kun haluat yllättää koiran yhteisellä seikkailulla.
Yhteinen seikkailu myös parantaa yhteistä kommunikointia, kun pohditaan kadunkulmassa uutta suuntaa, ihmetellään hiekkakasoja tai kiivetään kallioille ihailemaan maisemaa ja pohditaan missä eväät syödään. On samalla jännittävää huomata miten hyvin koira tunnistaa paikkoja ja seutuja. Taisto Terrieri muistaa helposti reitin kivaan kahvilaan, hyvään uintirantaan tai metsäisen reitin tuulen tuoksuihin, vaikka edellisestä käynnistä kulmilla olisi pitkäkin aika. Hyvät muistot tallentuvat koiran mieleen ja edellisen retken eväspaikka nuuhkitaan tarkasti, vaikka välissä olisi vuosikin aikaa.
Jos arki-iltana ei ennätä kauemmas ulkoilemaan kannattaa hyödyntää omien kulmien koiramyönteisyyttä. Pikainen piipahdus kirjastoon, apteekkiin, postiin tai kirpputorille tuo sekin vaihtelua koiralle. Meille arkinen asioidenhoito on koiralle seikkailu. Uudet tuoksut, ihmiset, valot ja lattiapinnat tuovat virikkeitä koiran aistille samalla, kun ihminen ostaa postimerkkejä tai palauttaa lainakirjaa. Toki aina ota huomioon koirasi, koiran pitäisi olla kiinnostuneen utelias ja reipas, liian pelottavia retkiä ei pidä tehdä ja pyri olemaan huomioiva, kohtelias asiakas. Esimerkiksi sadesäällä märkä, kurainen koira ei välttämättä ole haluttu asiakas.
Miksi koira nostaa tassua?
Koirien eleet ovat hyvin pieniä ja hienovaraisia. Koira ei voi sanoilla korostaa asioita, se viestii kehon kielellä, eleillä ja äänillä. Tulkitsijan tulee olla herkkänä, hereillä ja tarkkana. Koirat viestivät silmillä, korvilla, keholla, hännällä, äänillä, tassuilla, viiksikarvoilla, huulilla, kielellä jne. Ihmisten saattaa olla vaikea ja hankala tulkita näitä eleitä, koska ilmeet ja eleet menevät ohi todella nopeasti. Meiltä ihmisiltä menee paljon ohi viestejä joita koirat meille kertovat. Koirat keskenään lukevat signaaleita tarkemmin. Jotkut koirat tulkitsevat eleitä äärimmäisen hienosti. Tämä onkin ihan oma maailma jota on mielenkiintoista seurata kun oppii ymmärtämään niitä.
Netistä löytyy paljoin koirien rauhoittavista signaaleista. Löydät blogimme ”hyödyllistä sinulle” -osiosta esim. Turid Rugaasin kirjan rauhoittavista signaaleista. Pääset sinne myös tästä linkistä Kirjavinkit
Ajattelin keskittyä etutassun ilmaan nostamiseen. Se on vain yksi koiran rauhoittavista eleistä eli signaaleista. Koira kuitenkin ilmaisee sillä elellä jotain. Melko huomaamaton verrattuna esimerkiksi ääniviesteihin.
Tassun nostamisella voi olla eri merkityksiä, riippuen missä ja miten koira sen tekee:
- rauhoittava signaali
- tilanne on jännittävä
- Seisonta (seisovat metsästyskoirat)
- epämiellyttävä asia
- huomionhakua
- opittu tapa tilanteessa (ei temppuna)
- koira haluaa tilaa
- se on epävarma
Huomaatko tai tiedätkö millaisissa tilanteissa oma koirasi nostaa tassua?
Millainen tilanne on silloin, koiran näkökulmasta?
Kertooko koira sinulle jotain? tai kertooko jotain toiselle koiralle?
Tassunnosto tapahtuu yleensä silloin kun tilanne on vielä kohtuullisen lievä, eli koira ei ole vielä stresaantunut niin paljon että haluaa poistua paikalta. Tassun nostoa näkee koirapuistossa, koirien kohdatessa ja aika usein koirilla jotka on jätetty kaupan seinustalle odottamaan. Enempi tai vähempi stressaavia tilanteita ja paikkoja kaikki, riippuu koirasta.
Meillä Mini-mäyrikseni kanssa tätä tapahtuu usein kun ollaan ulkona. Olemme menossa eri suuntiin, Mini yleensä johonkin hajun perään ja minä (kun en hajusta edes tiedä mitään) erisuuntaan. Se alkaa ikäänkuin nojaamaan valjaisiin kohdassa jossa remmi kiristyy ja nostaa tassun. Kysyy samalla katsomalla minua, että ”Hei mennäänkö tänne?” Se rauhoittaa todennäköisesti minua ja itseään tassun nostolla.
Toinen tilanne jossa meillä tassu nousee on esimerkiksi lähellä lentävä lentokone, joku rämisevä asia ja vastaan tuleva koira. Mikä tahansa joka aiheuttaa epäilyä tai jännitystä koirassa. Pysähdytään tassu ilmassa ja ikäänkuin pohditaan tilanteen vakavuutta. Myös hajut voi metsässä olla jänniä ja tassu nousee.
Annan koiran rauhassa pohtia, vetäminen ja hoputtaminen ei auta. Koiran on hyvä saada tulkita asiaa ja ehdottaa ratakisua. Ehkä se kääntyy poispäin tai jähmettyy pidemmäksi aikaa, katsoo omistajaa tms. Ei kannata siis hosua, anna tilanteen tulla ja mennä. Koiran itseluottamus vahvistuu kun se saa kohdata rauhassa asioita. Se puhuu koiraa sinulle, älä ohita sen kieltä jos vain mahdollista. Kun huomaat koiran pienet signaalit sen ei tarvitse käyttää isompia.
Muistan lapsuudesta ihanat Lassie elokuvat. Lassie oli usein etutassu ilmassa!
Ehkä opetettua, ehkä se halusi palata kotiin tai ehkä se halusi eroon kuvausryhmästä.
Vain Lassie sen tietää 🙂
Teksti : Taru & Mini
DIY naminoppa
Kankaasta ommeltu noppa, jonka taskuihin voi piilottaa nameja, tuoksuja tai leluja koiran etsittäväksi. Noppa pyörii lattialla, on pehmeä heittää ja helppo koiran kantaa tai retuuttaa.
Tarvitset:
- napakkaa (puuvilla)kangasta
- silmäneulan ja ompelulankaa
- täytevanua
- ompelukoneen
- sakset
Tee nopasta oikean kokoinen juuri sinun koirallesi. Taisto Terrierin nopan sivu on 15cm x 15cm ( plus saumanvarat)
Leikkaa kaksi yhtä suurta neliötä kankaasta. Kuvien nopassa päätyneliöiden koko 17 x 17cm (Sivun koko 15cm ja joka reunassa saumanvara 1cm)
Leikkaa lisäksi pitkä suikale, josta tulee nopan 4 sivua. Kuvien nopan suikale on 62cm x 17cm. (Pituus on 4 x nopan sivun pituus + saumanvarat ja korkeus nopan sivun pituus + saumanvarat)
Leikkaa lisäksi taskusuikale. Kuvassa 62cm x 8cm. Jos kankaassa on hulpioreuna voi käyttää sen taskunsuussa. Jos hulpiota ei ole leikkaa palaan käännevarat ja ompele vahva reunakäänne taskun suuhun ennen nopan kokoamista.
Jos sinulla on kangasnauhoja voit leikata niistä päätyihin suikaleita kuvan mukaan.
Ompele taskukappale ompelukoneella kiinni pitkään sivusuikaleeseen. Mitä tiheämmin ompelet taskun pystysaumat sitä pienempiä taskuista tulee.
Seuraavaksi ompele pitkä suikale päätyneliön kanssa yhteen. Ompele samoin toinen pääty. Mitä enemmän epäilet koirasi retuuttavan noppaa sitä vahvemmin ompele saumat.
Jätä pitkän suikaleen sivupäädyt ompelematta ja käännä noppa oikeinpäin.
Täytä noppa ja ompele auki oleva sivu kiinni käsin.
Täytä nopan taskut ja anna lelu koiralle.
Lelu on kankaasta ja täytteestä riippuen konepestävä. Seuraa aina koirasi leikkiä ja lelun kuntoa!
Läsnäoleminen, sinun ja koiran parhaaksi.
Aina ei tarvitse suorittaa saadakseen yhteyden koiraan.
Koira tarvitsee myös välillä rauhallisen ja turvallisen omistajansa läsnäoloa.
Koirasi toivoisi sinunkin välillä rauhoittuvan. Olethan hänelle rakkainta maailmassa!(tosin meillä ehkä sijoitun ruuan ja unen jälkeen listalle). Stressaantuneena katoat kauemmaksi, signaalisi koiran suuntaan muuttuvat. Se ei ymmärrä enää äänensävyjäsi, kiristynyttä ilmettäsi, jäykkää kehon kieltä. Koira alkaa ehkä rauhoittelemaan sinua jolloin sekään ei voi levätä.
Kiirettä, stressiä, kauppoja, ruuhkaa, jonoja, lapsia, koulua, töitä ……muistipaikat alkaa olla täynnä, hartiat jännityy, hengitys on pinnallista, energiat vähissä, hermo kiristyy…..
Onneksi ihmisen ja koiran väliseen energia-suhteeseen voi vaikuttaa:
kun ihminen rentoutuu – koira rentoutuu – kun koira rentoutuu – ihminen rentoutuu.
Sama toimii ihmistenkin kesken. Kaiken touhuamisen ja velvollisuuksien vastapainoksi on tärkeää saada stressihormonit alas.
Anna olla, päästä välillä irti kaikesta ja keskity hetki itseesi. Kaikki on hyvin.
Olette ansainneet tämän hetken ❤
Helppo rentoutusharjoitus:
- Löydä oma mielipaikkasi. Sisällä tai ulkona. Kotona kuitenkin helpointa aloittaa jos koira ei ole tottunut tämäntyyppiseen olemiseen
- Sammuta kaikki ylimääräiset laitteet ja äänet
- Laita mukavat vaatteet niin ettei mikään hankaa tai kiristä.
- Vähennä keinovaloja, korvaa kynttilöillä
- Istu rennosti mutta ryhdikkäästi, sinulle mukavassa asennossa (tuolilla, lattialla, kivellä,kannolla,kalliolla, laiturilla)
- Sulje silmät mahdollisuuksien mukaan ja hengitä muutama kerta oikein syvään.
- Laske hartiat alas. Rentoudu.
- Päästä hetkeksi irti ihan kaikesta menneestä ja tulevasta
- älä vaadi itseltäsi mitään vaan suo tämä pieni hetki täysin itsellesi
Vie ajatukset omaan hengitykseesi, keskity siihen missä se tuntuu. Vatsassa, selässä, nikamissa, sieraimissa jne. ihan rauhassa. Jos ajatus harhailee palauta mieli hengityksen seuraamiseen. Jos sinulla on jännitystä tai kenties kipua jossain kohtaa kehoa, hengitä sille kohdalle. Rauhassa. Pulssi laskee, hyvä ja rauhallisempi energia leviää ymärillesi.
Koirasi osaa tämän jo! Koirat elävät tätä hetkeä, ovat siis 100% läsnä.
Siinäpä opettelemista ihmisille.
Yhdessä meditointi tai ihan vain oleminen sisällä ja ulkona vahvistaa suhdetta. Koirasi luottaa sinuun entistä enemmän. Suhde paranee.
Rentous luo luottamusta ….huomaat että harjoituksen jälkeen koirakin on asettunut ehkä lähellesi makaamaan. Ihanaa, tuo ihminen on taas oma itsensä.
Ottakaa välillä pari pykälää renommin, Because You Worth It.
Kotijoogan jälkeen hän käpertyi siihen ❤ syke laskee.
Temppukoulussa
Minä kaivoin sateisena iltana Taisto Terrierin temppukorin esiin ja koira meni sekaisin!
Koirani saa haistella tuoksuja ulkona, etsiä, repiä ja kaivaa ruokansa, mutta koko kesän temppukori on ollut sohvan alla. Temput ovat koulutusta, joka ei varsinaisesti helpota arkea, kuten vaikka hihnassa kulkemisen tai rauhoittumisen taito, mutta yhtä kaikki, Taisto Terrieri rakastaa temppujen opettelua ja oivaltamista.
Kun harjoittelemme uutta taitoa meillä molemmilla on hauskaa, koira yrittää keksiä ratkaisua ja saa yltäkyllin kehuja, kiitosta ja hiukan herkkujakin, nämä ovat tärkeitä yhdessäolon hetkiä meille molemmille.
Itse tempulla ei ole niin väliä, tosin tiedän jo, että eniten Taisto Terrieri nauttii, kun saa tökkiä tassulla tai kuonolla esineitä tai tehdä pieniä kehonhallintatemppuja. Hän ei pidä esineiden ottamisesta suuhun, eikä varsinkaan niiden kantamisesta, jos toimintaan ei liity vahvasti suolistus ja repiminen.
Esimerkkejä meidän harjoittelemista tempuista
- nimetyn sormen tökkääminen
- keilaus, koira juoksee huoneen toiseen päähän, kaataa keilat ja juoksee takaisin
- värierottelu, koira tökkää kuonolla nimeämääni muovikantta
- pikkuautojen ralli, koira siis tökkii pikkuautoa pitkin lattiaa kuonolla
- respan kellon soitto
- valon sytyttäminen
- lelujen nimeäminen
- skeittaus
Jos haluat kokeilla koirasi kanssa kohdetyöskentelyä sen peruskaava on aina sama. Kun koira oppii idean uuden kohteen oppimiseen menee yleensä vain hetki. On itseasiassa mahtavaa seurata koiraa, joka uuden esineen nähdessään lähtee heti tarjoamaan erilaisia tapoja koskettaa esinettä.
Miten alkuun
tarvitset:
-iloisen, positiivisen energian teille molemmille
-esineen tai kohteen. Ole luova! Etsi kirpputoreilta lasten leluja, käytä arkisia esineitä temppuihin. Olen nähnyt koiran, joka kuullessaan ”MÖRKÖ TULEE” työnsi päänsä ruukkuun ”piiloon”.
-koiralle mieluisen palkan
Valitse esine, esimerkiksi respan kello ja päätä tavoite, esimerkiksi, että koira painaa tassulla kelloa. Aseta esine sinun ja koiran väliin, todennäköisesti koira uteliaana vilkaisee esinettä tai tulee jopa tutkimaan sitä. Palkkaa koira heti, kun hän kiinnostuu esineestä, alussa siis jo katseesta. Pikkuhiljaa pyydä koiralta lisää, eli katse ei riitä, vaan koira liikahtaa kohti esinettä, sen jälkeen tassu hipaisee kohdetta. Pikkuhiljaa koira oivaltaa idean ja lähtee tarjoamaan käytöstä. Jos se on, mitä haluat, palkitse koira, jos se on jotakin muuta, älä huomioi. Anna koiran itsensä oivaltaa haluamasi liike, mutta samalla pidä huolta, ettei koira turhaudu tai kyllästy. Kun koira on oivaltanut, että palkan saa respan kelloa painamalla voit nimetä tempun. Meillä tämän tempun nimi on BILEET! Kun kello on lattialla ja huikkaan sanan bileet Taisto Terrieri ryntää painamaan kelloa ja saa palkaksi vinkulelun.
Muista, että itse tempun oppiminen täydellisesti ei ole pääasia. Tärkeintä on, että teillä on hauskaa ja koira saa mieluista puuhaa. Pidä temppukoulussa runsaasti taukoja, palkkiot mieluisina ja valitse temput koirasi mukaan. Arka koira saattaa säikähtää kovia ääniä, pentu pureskella keilat tai koiravanhus olla jo hiukan kankea.
Kohdetyöskentelyä voi ehdottomasti harjoitella myös ’oikeassa’ koulutuksessa. Koiran voi totuttaa sen avulla esimerkiksi omaan paikkaan, hoitotoimenpiteisiin, hihnakävelyyn, ja moneen muuhun, mutta nyt on tarkoitus vain pitää hauskaa.
Pureskelu, yksi koiran perustarpeista.
Koiran yksi perustarpeista on pureskelu. Joillain yksilöillä siihen on tarvetta enemmän toisilla taas vähemmän. Tarve kuitenkin on olemassa jokaisella koiralla ja se tarve tulee tyydyttää.
Jo pienillä koiranpennuilla on tarve pureskella ja käyttää hampaitaan. Pentu oppii voimakäyttöä omassa pentueessaan ja emoltaan. Pentukoirien puremisen tarve on hyvä ohjata virikkeistämisen avulla luvalliseen puremiseen. Pentujen kanssa ennakointi on tärkeää. Ohjaa luvalliseen virikkeistämiseen jo ennen kuin pentu ehtii nakertaa kiellettyä kohdetta. Älä huomioi ei toivottua hampaiden käyttöä, ohjaa oikeaan toimintaan.
Pureskelu ja repiminen on luontaista käyttäytymistä koiralle. Pureskelu laskee koiran stressitasoja ja kuuluu koiraeläimen elintapoihin. Pureskelu on lajityypillistä toimintaa. Ruokinnassa on hyvä kiinnittää huomiota siihen että pureskelu on osa syömistä. Monet koirien ruuat ovat valmiiksi liian pehmeitä mössöjä, jolloin pureskelu jää toteutumatta.
Vertaisin tätä siihen että me ihmiset syötäisiin vauvojen mössöjä tai keittoa kaiken ikää. Ihmisenkin on hyvä syödä porkkanaa, näkkileipää, omenaa ja lisäksi pureskella ruoka hyvin.
Virikkeistämisestä voit lukea lisää alla olevista linkeistä:
Pureskelu hoitaa myös hampaita. On hyvä huolehtia hampaiden kunnosta, aivan kuten ihmisilläkin, terveet hampaat ovat yksi hyvän elämän ehto. Niitä pitää pystyä käyttää läpi elämän.
Meidän omistajien tulee järjestää koiran elämä niin että purekselun tarve tulee turvallisesti tyydytettyä. Jos koira ei saa koskaan pureskella se saattaa aiheuttaa turhautumista. Ruokaa voi antaa pahvipakkauksista jotka koira saa repiä ja palkkiona toimii sisällä oleva ruoka. Erilaiset luut ja jäädytetyt ruuat esim. kongista tarjoiltuna ovat pitkäkestoista puuhaa. Puutarhaletkun pala, auton rengas, vanha kenkä, nahkarukkanen mikä tahansa hyvä pureskleuesine, joka on luvallinen ja turvallinen koiralle.
Pureskelu on yksi tapa purkaa stressiä, ahdistusta ja jännitystä, koska se tuottaa mielihyvää ja rauhoittaa koiraa. Jos koiralle ei ole järjestetty turvallista ja luvallista pureskelun kohdetta, niin se saattaa purkaa paineitaan mihin tahansa lähellä olevaan. esim. kengät, sohvat, auton penkit yms. meille ihmisille arvokkaisiin kohteisiin. Koira ei ymmärrä että nämä ovat vääriä kohteita.
Luut ja rustot ovat erinomaisia pureskelun tyydyttäjiä. Pitkäkestoinen pureskelu on koiralle mitä ihanin hetki elämässä. Nykyään on paljon vaihtoehtoja saatavilla ! Kysy ja tiedustele, aloita varovasti jos koirasi ei ole tottunut luiden pureskelija.
Etsi sopivimmat vaihtoehdot omalle koriallesi. Kaikilla ei ole sama maku. Kaikkien masut ei kestä samoja luita. Tarjoa useaa erilaista vaihtoehtoa ja anna koiran valita. Valinnanmahdollisuus on tärkeä asia.
Itse käytän ydinluita silloin kun esim. siivoan tai teen jotain sellaista että haluan täyden rauhan, kuten blogijuttujen kirjoitus 🙂
Vinkki: jos koirasi pelkää imuria. Pitkäkestoinen herkkuluu omassa rauhassa vie huomion pois imurista. Koira oppii yhdistämään hyvän asian ja imurin, stressi laskee.
Älä jätä koiraa yksin luiden kanssa. Muista ruokarauha myös koiralle.
