Välillä tuntuu, että maailma on mennyt täysin sekaisin. Koirat hyökkäävät toistensa päälle, lemmikeillekin tarvitaan omat ruokajononsa, ihmiset sotivat ja jäätiköt sulavat.
Hartiat laskevat rauhallisella metsälenkillä oman koiran kanssa, mutta omatunto soimaa ja jotain pitäisi tehdä.
Googlailin pitkään erilaisia vaihtoehtoja auttaa. Mietin annanko rahaa vai aikaa, autanko ihmisiä, eläimiä vai luontoa ylipäätään. Haluanko tehdä hyvää porukassa vai yksin, säännöllisellä aikataululla vai omien kiireiden mukaan. Ystävieni kanssa pohdimme mikä järjestö toimii eettisesti, minkä kautta rahat menevät varmasti perille ja ketkä apua kipeimmin tarvitsevat.
Koska koirat, hain Kulkureille vapaaehtoiseksi ja pääsin. Nykyään istun muutaman illan viikossa omalla sohvalla ja juttelen puhelimessa koirista erilaisten ihmisten kanssa. Melkoista arjen luksusta ja oman maailmankuvan laajentamista!
Vapaaehtoistyö koirien yhteyshenkilönä on huomattavasti palkitsevampaa, kuin alun perin kuvittelin. Koirista tulee melkein kuin omia, koirien uusista kodeista tuttuja ja kaupan päälle saa vielä iloisen kirjavan joukon uusia ystäviä muiden vapaaehtoisten joukosta.
Työn varjopuolena on toisinaan horjuva usko ihmisten hyvyyteen. On raastavaa, miten kaikkia koiria ei voi auttaa, miten jollakin koiralla on liikaa hyviä kotiehdokkaita ja toiset eivät kelpaa kenellekään. Miten rescue koiria kohtaan on melkoisia ennakkoluuloja ja yleistyksiä ihan eläinalan ammattilaistenkin piireissä ja toisaalta miten kevyin eväin osa kodeista koiraa havittelee.
Ne kaikkein tunteikkaimmat hetket olen kuitenkin kokenut, kun koira ja koti vihdoin kohtaavat ja suhde alkaa muodostua. Se hetki, kun matkasta väsynyt koira uskaltaa lopulta rentoutua uuden perheen huomassa tai se, kun kesken oman arjen kiireen saa viestin, videon tai kuvan kodilta, joka haluaa jakaa ilon koirasta. Niinä hetkinä kokee suurta kiitollisuutta elämästä, ihmisistä ja koirista. Tästä kaikesta ja uskoo hyvyyteen ja onneen.
Jokainen meistä voi olla alku muutokselle. Valitaan kaikki parempi maailma ja pidetään huolta apua tarvitsevista. On alku, että on mukava toisille, avaa oven naapurille, kerää jonkun toisen jättämät koirankakat maasta, antaa omalle koiralle hyvän koiramaisen elämän. Jos on mahdollisuus kannattaa lahjoittaa rahaa tai aikaa luotettavalla järjestölle, joka auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, ihmisiä, eläimiä tai luontoa. Kaikki apu on tarpeen ja lisää hyvää maailmaan.
Kaunista, rakasta ja rauhallista joulua!