Koiran koulutus viihteenä

Erehdyin eräänä iltana katsomaan Ylen dokumenttisarjaa Huonosti käyttäytyvät koirat. Jo nimi oli huono enne, koiria turhaan leimaava, eikä sarja ole yhtään sen parempi.

Lähtökohtana brittisarjoilla on loistavan mykistävä  luonto, johon koirat istuvat sulavasti. Kauniit nummimaisemat, vanhoja taloja ja tunnelmallista kaupunkimaisemaa. Itse kouluttaja henkii reilua ja rehtiä James Herriot henkeä perinteisessä liivissä ja silkkihuivissa. Ongelmakoirista saa myös näyttävää kuvamateriaalia ja draaman kaaren.

Kouluttaja sivuaa asiantuntijan ottein asiakaskoiran rotua, rodun käyttötarkoitusta kuitenkaan huomioimatta tätä koulutuksessa. Sen sijaan kouluttaja kauhistelee mahdollisia uhkia, jos koiran käytökseen ei puututa. Koiran omistajien tunteet ja väsymys saavat myös runsaasti huomioita, tämähän on hyvää viihdettä! Itse koulutus on usein, ongelmasta riippumatta, hihnasta nyppimistä, kieltämistä ja kehua. Koiran kehuminen oikeasta käytöksestä on ainut hyvä osa tämän kouluttajan koulutusta!

Itse koulutusta ei ohjelmassa juuri näytetä, mystisesti koiran käytös muuttuu nopeasti ja huomion saa jälleen onnesta kyynelehtivä ihminen, joka kertoo elämänlaadun parantuneen. Itse olen vakuuttunut, koirien elekieltä lukiessa, että kameroiden ulottumattomissa koulutuskeinot saattavat olla hyvinkin rajuja, niitä ei vain näytetä meille. Aivan kuten surullisissa Cesar Millanin ohjelmissa.

Jos koiralla on ongelmallista käytöstä ensin pitäisi tutkia koiran terveys, koska usein kipu saa koiran käyttäytymisen muuttumaan. Seuraavaksi tulisi käydä läpi koiran arki, se saako koira tarpeeksi puuhaa, virikettä, lepoa ja sosiaalisia kontakteja. Omistajan olisi hyvä ymmärtää minkälaiset ovat juuri hänen koiransa tarpeet, eikä olisi pahitteeksi lukea muutama hyvä koirakirja ja käydä koiran kera osaavan kouluttajan pentukurssilla. Jos arki koiran kanssa on edelleen haastavaa on suositeltavaa varata aika koulutetulta, asiantuntevalta eläintenkouluttajalta.

Koiraa EI saa nyppiä hihnasta, pelotella tai muuten käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Kun koiralle opetetaan uusia käyttäytymismalleja se vaatii usein runsaasti toistoja ja mukana saattaa olla takapakkia, saman käytöksen opettamista eri ympäristöissä ja tilanteissa. Tämä ei taivu helposti pureskeltavaksi viihteeksi televisioon ilman hyvää ohjausta, taitavaa kamerankäyttöä ja osaamista.

Hyvä kouluttaja taas ottaa huomioon itse koiran, on kiinnostunut juuri tästä eläimestä enemmän, kuin omistajan kyynelistä. Hyvä kouluttaja myös kertoo mihin koulutus perustuu, miksi jotain tehdään ja miten se vaikuttaa koiran käytökseen. Nopeita poppakonsteja ei ole.

Netistä löytyy vetoomuksia juuri tämän ohjelman opettamisen puolesta. Olisin niin toivonut, että Ylellä olisi perehdytty ohjelmaan hieman tarkemmin ennen sarjan ostoa tänne meille nähtäväksi.

Jos kaipaat hyvää, informatiivista ja oikeasti eläimen hyvinvointia lisäävää katsottavaa niin tämä sarja on hyvä,  Youtubesta löytyy muutama jakso.