Hyvään koiran elämään kuuluu ulkoilua myös vapaana, ilman hihnaa. Hyvään koiranomistajan elämään kuuluu järjestää koiran vapaana liikkuminen turvallisesti ja sallituilla alueilla.
Koiranomistajana kuulun siihen ryhmään, joka nauttii nykyisestä suvaitsevasta koirakulttuurista. Minusta on hienoa, että koiran voi ottaa mukaan kahvilaan, kauppakeskuksiin ja julkisiin kulkuneuvoihin, mutta en voi sietää irtokoiria. Tai tarkemmin, en siedä niitä omistajia, jotka antavat koiran liikkua kaupungissa ilman hihnaa ja hallintaa.
Se, että koiranomistaja ei piittaa säännöistä, muista koirista tai ihmisistä ja pitää omaa rekkuaan vapaana kaupungissa on vaarallista kaikille, eikä tee hyvää sallivalle koirakulttuurille.
Ensin on järjestys-ja metsästyslaki. Koira on pidettävä taajamassa aina kytkettynä, lukuun ottamatta omaa pihaa, koirien harjoituspaikkaa tai koirapuistoa. Taajaman ulkopuolella koira on pidettävä kytkettynä tai niin lähellä, että se on välittömästi kytkettävissä, 1.3.–19.8. välisenä aikana. Tuon ajan ulkopuolella ulkoiluttajalla tulisi olla maanomistajan lupa koiran pitämiseen vapaana.
Sitten on se koiran koulutus. Jotkut omistajat eivät niin piittaa laista ja koira on ilman hihnaa kaupungissa tai taajamassa. Sen lisäksi sama omistaja ei välttämättä piittaa siitäkään, ettei koira ymmärrä mitä luoksetulo tarkoittaa.
Pahimmillaan irtokoira pelästyy jotakin yllättävää ääntä ja säntää pakoon, törmää koheltaessaan kulkuneuvoon, pelästyttää koiria pelkäävät ihmiset, lähtee jahtaamaan lintuja tai jäniksiä. Uhkakuvia, toki, mutta koira on eläin, eikä sen käytöksestä ja reaktioista voi ikinä olla täysin varma. Eikä kaupungissa voi olla varma myöskään ympäristöstä, se saattaa yllättää vakaankin koiran äänillä, tuoksuilla ja liikkeellä.
Oma sääntöni on ehdoton, irtokoira ei tervehdi hihnassa olevaa Taisto Terrieriä. Ikinä. Hihnassa oleva koira saattaa kokea vapaana olevan koiran uhkana, ihan siitä syystä, ettei koira tarvittaessa pääse pakoon. Usein vapaana oleva koira myös juoksee hihnassa olevan luo, jo tämä vauhdilla kohti tulo saattaa olla uhka toiselle. Jompikumpi koirista saattaa olla kipeä, tai juoksuissa. Tai vapaana oleva vieras koira voi olla aggressiivinen, tai kuulua isojen mustien koirien ryhmään, joita Taisto Terrieri pelkää. Oma koira saattaa myös suojella omistajaansa vieraalta koiralta. Tai voi tapahtua jotain ihan muuta.
Me kohtaamme kuitenkin kotikulmilla toisinaan irtokoiria. Yritän ulkoillessa olla valppaana ja jos epäilen näkeväni koiran ilman hihnaa pyrin aina heti vaihtamaan suuntaa poispäin koirasta. Jos vapaana oleva koira pääsee yllättämään yritän aina seisoa ja liikkua koirien välissä, jotta vapaana oleva ei pääse Taisto Terrierin lähelle samalla, kun huutelen omistajan perään. Omaa koiraa ei pitäisi nostaa syliin, koska tällöin vapaana oleva koira saattaa innostua ja hyppiä vasten. Olen kuitenkin muutamana kiperänä hetkenä ottanut oman koiran syliin, kääntänyt selän vieraalle koiralle ja seissyt niin lähellä seinää, että olisin saanut tarvittaessa siitä tukea.
Aina näissä kohtaamisissa olen pyrkinyt keskustelemaan tilanteesta sen toisen koiranomistajan kanssa. Kysymään syytä hihnattomuuteen, muistuttanut laista ja usein olen kertonut Taisto Terrierin sairastavan juuri sillä hetkellä vaikeaa ja erittäin tarttuvaa silmätulehdusta tai kertonut koiralla olevan kirppuja. Viimeistään se saa vapaan koiran yllättävän nopeasti kauemmas omasta koirastani.
On hyvä myös muistaa, että arka koira saattaa säikkyä pitkään näiden ikävien kohtaamisten jälkeen ja jopa muistaa kadunkulmat, joissa pelästyi toista koiraa. Todennäköisesti arka koira myös muistaa sen vapaana olleen koiran ja pelkää sitä jatkossa on se toinen koira sitten hihnassa tai ilman.
En ole vielä kertaakaan kuullut yhtään järkevää selitystä sille, että koiran ja ihmisen väliltä puuttuu hihna kaupungissa. Eurooppalainen kulttuuri, hihnan vaikeus, oman koiran luotettavuus tai vakaa usko omaan koulutustaitoon ei riitä syyksi vaarantaa kaikkien turvallisuus.
Koiran Luonto 