Kun anaalirauhaset vaivaavat

MITKÄ IHMEEN ANAALIRAUHASET?

Koiran peräaukon molemmin puolin sijaitsevat pienet pussit, joiden sisällä anaalirauhaset tuottavat voimakkaalle tuoksuvaa nestettä. Tuo neste toimii koiran nimimerkkinä ja se tuoksuu myös ulosteissa.

Anaalirauhasten huono tyhjeneminen tai tulehdukset ovat yllättävän alihoidettu vaiva. Koiralle täydet anaalirauhaspussit aiheuttavat erityisen epämiellyttävän paineen tunnun ja lopulta kovaa kipua ja tulehduksen. Pussit eivät tyhjene millään muulla tavoin kuin puristumalla ulosteen mukana, ja rauhanen tuottaa uutta nestettä, vaikka  pussit ovat täynnä.

Osalla koirista rauhaset tyhjenevät helposti jopa lämpöisellä vedellä suihkuttaessa lenkin jälkeen ja ne on myös helppo hellävaroin puristaa tyhjiksi. HUOM! JOS EPÄILET ANAALIRAUHASTEN TULEHTUNEEN, ÄLÄ PURISTA ITSE! Oikeaoppinen puristaminen kannattaa opetella eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkäri osaa myös neuvoa toimenpiteessä tarvittavan hygienian. Lääkäri näkee tietysti aina rauhasnesteestä tarkimmin sen kirkkauden. Samea rauhasneste indikoi tulehdusta. Neste tuoksahtaa aina aika ikävälle ihmisen nenään.

ANAALIRAUHASVAIVASTA KÄRSIVÄ KOIRA EI AINA LAAHAA TAKAPUOLTAAN

Kille-koirallani  on ahtaat rauhastiehyet ja anaalirauhaspussit sijaitsevat melko syvällä. Tämä saa aikaan sen, että rauhasneste ei pääse kunnolla purkautumaan.  Lisäksi Kille syö huonosti nappulaa, josta se saisi kuitua. Se ei myöskään latki vettä erityisen innokkaasti. Aluksi en edes tunnistanut vaivaa, sillä Kille ei laahaa takapuoltaan maata vasten.  Sen sijaan  se vaivan ilmaantuessa pyörähtelee silloin tällöin muutaman kerran ympäri takapäätä tavoitellen ja nuolee peräaukkoa.

TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ; KAIKKI KOIRAT EIVÄT SIIS TODELLAKAAN ANAALIRAUHASTEN VUOKSI LAAHAA TAKAPUOLTAAN TAI KUN NE NIIN TEKEVÄT NE OVAT JO TODELLA TUSKAISIA. Kannattaa kiinnittää huomiota myös tällaisiin merkkeihin: koira ei istu mielellään, se pitää häntää oudosti kohollaan, se alkaa nuolla jotain kehon kohtaa, vaikka tassuja pakonomaisesti, se tuijottelee peräpäätä, peräpää haiskahtelee. Olen myös miettinyt voiko Killen sohvan ja sängyn kuopimistarve liittyä anaalirauhasiin. Mitä pidemmälle tilanteen päästää, sitä kivuliaampaa tyhjennyskin koiralle on. Anaalirauhaset saadaan aivan tyhjiksi ja puhtaiksi vain rauhoituksessa huuhtelemalla.

PORKKANARAASTEESTA KUITURUOKAAN 

Killen anaalirauhasvaivoihin on koetettu löytää erilaisia ratkaisuja.  Aloitin siitä, että raastoin Killelle porkkanaa ruuan sekaan. Tämä voi olla tosi näppärä konsti jollekin koiralle!  Joissakin lemmikkieläinkaupoissa myydään myös porkkanapellettejä, jos jatkuva raastaminen  alkaa ”raastaa”. Kauralesettä voi myös kokeilla.

Meillä nämä ”normikonstit” eivät riittäneet. Nyt kokeilemme runsaskuituista valmisruokaa, Royal Caninin Fibre responsea. Se tuntuu jonkin verran helpottavan tilannetta. Jatkamme tätä kokeilua vielä hiukan pidempään. Kuitupitoisen ruuan lisäksi annan vain pienen määrän lihaa, kalaa tai lintua, sen verran että saan annettua Killelle sen tarvitsemat nivelravinteet. Nappulan mukana ne jäävät nimittäin syömättä.

Uutena mielenkiintoisena tuotteena on markkinoille vastikään ilmestynyt ruuansulatusta tukeva koirien ja kissojen kuituvalmiste  Fibor. Siitä on hyötyä muuhunkin: koirille, jotka kärsivät toistuvasta ripulista, suolistotulehduksesta tai toisaalta ummetuksesta. Koiran suolisto tarvitsee kuitua siinä missä ihmistenkin. Jos koiran suolen sisällössä on liian vähän nestettä ja kuitua voi seurauksena olla suoliston toimminan häiriöitä ja lopulta myös anaalirauhasvaivoja. On kuitenkin oltava tarkkana: liiallistakin kuidunsaantia on varottava.  Kannattaa kokeilla, mikä sopii omalle koiralle parhaiten: paremmin sulava ruoka vai kuidun lisääminen.

Killen on siis mahdollisuus kokeilla vielä Fibor-valmistetta yhdistettynä muuhun ruokaan. Jos sekään ei auta, on viimeinen hoitokeino rauhasten poisto leikkauksella.  Pidetään peukkuja että selviäisimme ilman, sillä kaikki turha kipu ja leikkaukset ovat tietenkin ei-toivottavia. Tässä kohtaa ihana  eläinlääkärini kuitenkin lohdutti minua sanoen että koirien kipulääkitys on kehittynyt paljon ja näin toipilasaikakin on helpompaa.

P.S.

Monipuolinen, riittävä liikunta  tukee myös anaalirauhasten toimintaa. Siis hus pois kävelytieltä ja metsään! 🙂

 Reetta