Punkiton kesä?

Joka kevät koiranomistajan on tehtävä vaikein päätös hetkeen. Miten torjua punkit.

Tässä linkissä muutama fakta punkista. http://www.punkkiklinikka.fi/tietoa-punkeista

Apteekin hyllyjen välissä pitää päättää kestääkö jäätävää yrttipannan hajua, tuhoaako vesistön kalat, hakeako eläinlääkäriltä reseptillä myrkkyä vai luottaako puhtaaseen onneen ja huonoon punkkivuoteen. Täydellistä vastausta ei ole, joukosta huonoja vaihtoehtoja on löydettävä se omalle koiralle paras ja toivottava, että päätös oli oikea.

Punkkeja tuntuu olevan kaikkialla, yhtenä kesänä Taisto Terrieri sai joka kerta punkin käveltyämme Koffin puiston läpi. Puiston, joka on Etelä-Helsingissä kerrostalojen ympäröimänä. Se aika, kun punkkeja varottiin vain saaristossa on ollutta ja mennyttä.

Taisto Terrierillä on valkoinen turkki, josta punkit erottuvat suhteellisen hyvin, riippuen punkin koosta tosin. Punkkitarkastus ovella ja punkkien irrottaminen on jo rutiinia ja sujuu mielestäni helpoiten paljain sormin. Kunhan ilkeää koskea tuohon pikku örkkiin.

Mutta jotta voisin välttyä punkkien nyppimiseltä ja suojata koiran punkkien levittämiltä taudeilta selaan joka kevät valikoimat ja toivon löytäväni sen täydellisen punkintorjunta-aineen.

Mitkä asiat sitten pitää ottaa huomioon myrkkyä valitessa?

Omaan valintaan vaikuttaa, että Taisto Terrieri nukkuu minun sängyssä ja vietämme kesäisin aikaa tiiviisti teltassa, joten olisi siis suotavaa, että aine olisi tehokas. Koira rakastaa uimista, joten myrkyn tulisi joko kestää se tai olla helposti ja turvallisesti lisättävissä. Toisaalta, koska Taisto Terrieri ui niin paljon en halua käyttää myrkkyä, joka on haitallinen kaloille tai muuten saastuttaa vesistöä. Herkkävatsaisena koirana Taisto Terrierin suolistoa on turha sekoittaa lääkkeellä, toisaalta koira ei ole (ainakaan vielä) ollut taipuvainen ihottumiin tai muihin iho-oireisiin. Huomasin, kokeilun kautta, ettei meistä kumpikaan kestä yrttipannan tai itsesekoitettavien liuosten tuoksua. Enkä myöskään jaksanut lisätä liuosta päivittäin.

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Itse tehtävät yrttisekoitukset– Näitä ohjeita on netissä useampi. Seokset ovat myrkyttömiä, mutta niitä pitää lisätä usein, osaa aina ennen ulosmenoa, haju saattaa myös olla hurja, riippuen koostumuksesta, sekä koiralle, että ihmiselle.

Yrttipannat– Nämäkin saattavat huimata tuoksullaan niin koiran, kuin ihmisen. Panta on tosin myrkytön. Kaupunkilegenda kertoo punkeista, jotka pesiytyvät yrttipannan alle.

Pantaan kiinnitettävät pallukat, joiden ultraäänet karkoittavat punkit. Saattaa toimia, vaikka kuulostaa foliohattujutuille. Jos punkkien karkoittaminen onnistuu pienellä muovinpalalla koiran pannassa elämähän on aika kohdillaan?

Valkosipuli tabletit-sipuli aiheuttaa koiralle anemiaa, valkosipuli jakaa mielipiteitä. Taisto Terrieri sai yhtenä keväänä koirille tehtyjä valkosipulipuristetabletteja. Punkkeja ei ollut kesällä, kuin muutama, joko oli huono punkkivuosi tai tabletit tehosivat. Kuuri aloitettiin heti joulun jälkeen ja lisäsin tabletin ruokaan kerran päivässä aina kun muistin.

Koiran niskaan tiputettavat liuokset– Jokainen koiranomistaja tuntee jonkun, jonka koira on saanut hurjia iho-oireita näistä aineista. Osan käyttöohjeissa varoitetaan myös, ettei koira saa olla lähellä lapsia heti liuoksen laiton jälkeen. Aineet ovat vaarallisia myös kissoille. Jos  koira ui paljon nämä aineet eivät välttämättä kestä tehokkaina, sekä osa saastuttaa uimavettä. Jos tuotetiedoissa on mainittu tämä aine otan askeleen kauemmas.

Pannat, joissa punkkimyrkky – osa kestää uimisen. Muovinen panta on jatkuvasti koiran kaulalla ja jotkut koirat saavat pannasta iho-oireita. Jos koira leikkii toisten koirien kanssa on hyvä miettiä saako toinen koira pannasta myrkkyä suuhunsa leikin tiimellyksessä.

Koiralle annettavat tabletit. Näistä tuli hetkessä hitti, tabletti on helppo, pitkäkestoinen ja siisti. Myrkky tappaa verta imevän punkin. Punkki siis pääsee iholle, mutta tippuu kuolleena pois imettyään ensin verta. Koiralle voi tulla sivuvaikutuksia tabletista, eikä lääke takaa, ettei koira saisi punkilta tartuntaa.

Hurtan aurinko–ja punkkihaalari. Valkoinen kokohaalari, jossa on Sanitized® viimeistely,  permetriini-niminen aine suojaa hyttysten, paarmojen ja jopa punkkien pistoilta ja puremilta. Tekstiilit ovat dermatologisesti testattuja ja turvallisia koiralle ja kestävät jopa satoja pesuja. Huono puoli haalarissa on pukeminen, puku on tehty ilman vetoketjuja tai nappeja ja pujotetaan koiran päälle.

Viime kesänä löysin Faunattaresta viltin, joka oli käsitelty samalla myrkyllä, kuin, jota valellaan koiran niskaan. Idea oli, että koira makoilee viltin päällä ja myrkyt tappavat punkin. Suhtauduin epäillen, mutta viltillä tosiaan oli yksien päiväunien jälkeen kuollut punkki, sattumaa tai ei:) Epäselvää on myös kuinka pitkää aine vaikuttaa. En huomannut kysyä vilttiä ostaessa säilyykö aineen vaikutus yli talven…

En ole vielä päättänyt miten torjumme punkkeja tänä vuonna. Olen syöttänyt Taisto Terrierille koirien valkosipulipuristetabletteja tammikuusta lähtien epäsäännöllisesti, viltti, jossa punkkimyrkkyä, löytyy kaapista. Ehkä käymme testaamassa Hurtan haalaria, se voisi olla hyvä vaelluksilla hyttystenkin vuoksi, ehkä kokeilen ultraäänihärpäkettä… ehkä joku valmistaja on juuri tuomassa markkinoille sen täydellisen punkkientorjuntakeinon.

Punkeista huolimatta koira on kuitenkin koira, enkä aio pahemmin rajoittaa Taisto Terrierin kulkua. Saatan houkutella koiran olemaan menemättä pahimpiin rytekköihin tai rantaheinikoihin, mutta se, että koira kulkee maantien keskellä ihmisen tiukassa komennossa, eikä saa katsoakaan heinikkoon ei ole koiran elämää. Koiran kuuluu saada myös nauttia kesästä ja sen tuoksuista. Ihmisenä minä ymmärrän punkkien vaaran ja voin lenkillä heinikkohyppelyn jälkeen asettua penkille ja harjata koiran läpi siinä, heti mahdollisten punkkien tartuttua turkkiin. Viime kesänä Taisto Terrieri oppi asettumaan ulkoilun lopussa tietylle kivelle. Kivi on meidän ”punkkikallio”. Hyppäämme istumaan, seuraamme ohikulkevia ihmisiä ja koiria, nautimme kiven lämmöstä, auringosta ja samalla käyn läpi koiran turkin. Molemmat viihtyvät ja punkit löytyvät samointein.

Silti. Yhtä paljon, kun toivon koirien saavan olla koiria toivon ihmisten suhtautuvan punkkeihin ja sekä koiran, että itsensä suojaamiseen niiltä vakavasti. Punkki on pahimmillaan Suomen luonnon vaarallisin eläin.

Mari