Ystävämme pimeys

Voimakkaimmissa, kauneimmissa lapsuusmuistossani astelen pimeässä, kodikkaiden valojen välissä. Minulla on turvallinen olo. Joki virtaa lähistöllä, sen uoma on aina valoisa.

Kuljen maitotonkan kanssa hiekkatietä naapurin navettaan. Sora rahisee askelissa, lätäköiden jää räsähtelee. On pilkkosen pimeää. Taivaalla ei näy tähden tähteä. Minä tunnen kuitenkin tien hyvin kuin jokainen lapsi joka on tuhat kertaa juossut naapuriin ja takaisin. Kuljen navetan valoja kohti. Avaan oven, navetan lämpö ja lypsykoneen tuksutus ottavat minut talteen pimeästä. Tiedän, että kun palaan vasikantuoksuisena navetasta pimeyden halki, samanlaiset valot odottavat minua kotona.

Entä leikit, joita leikimme pimenevinä syysiltoina pihalla?  Pihavalaistus ankkuroi meidät turvallisuuteen, mutta rohkeuden köyttä riitti kurkottautumaan varjojen puolelle, pimeyteen pihojen ulkopuolella.

Noin yhdeksänvuotiaana löysin iltaratsastuksen salat rakkaan naapurinhevosen kanssa. Opin tuntemaan että pimeyttä ja hiljaisuuksia on erilaisia, eikä yksikään ilta ole samanlainen. Tuuli, kuu, lumi, pilvet muuttavat maiseman ja tunnelman sarjaksi erilaisia vaikutelmia. Mutta milloinkaan luottamus maailmaan ei ole ollut suurempi kuin pimeällä metsäpolulla, kun satulatta ja suitsitta ratsastava tyttö jättäytyi  täysin huoletta hevosen pimeännäön varaan.

Pimeys on minulle kaunis ja rakas asia. Vuosikaudet olen pelännyt että työhuoneeni läheiselle tielle maalle päätettäisiin asentaa ulkolamput. Olen surrut kaupunkien kelmeitä valoja, jotka tekevät pimeydestä sairaan. Minä ja yö. Minä ja ilta. Pimeä kietoo minut syvään rauhaan. Aistit terästäytyvät.  Tuntuu että samaan aikaan haistan ja maistan tunnen ja koen ilman ja maan. Jaksan paremmin pitkän talven pimeät kuukaudet, kun välillä pääsen paikkoihin, joissa todella on pimeää. Keinovalot väsyttävät lopulta enemmän.

Edellinen koirani Körri pelkäsi pimeää. Se oli kaupunkilaiskoira, enkä älynnyt pennusta asti totuttaa sitä myös pimeyteen. Maalla ollessamme se alkoi hämärissä siirtyä yhä lähemmäs ulko-ovea kunnes pimeän laskeutuessa se halusi sisälle. Se murisi ja haukkui pimeässä.  Körrin aikana en oikein  osannut tehdä asialle mitään. Kenties nyt osaisin siedättää sille pimeydestä mukavaa.

Kille-koirani on toista maata.  Pimeys on sen mielestä upeaa!  Tai luultavasti se iloitsee enemmän yön hajuista ja vaikutelmista.  Se varmasti myös havaitsee minun riemuni.  Minä olen hurmaantunut. Killen kanssa pääsen viimein pimeisiin metsiin ja pelloille.  Luotan siihen täysin, vaikka en näe sitä oikeastaan ollenkaan, Kille on väriltään hiilenmusta.  On muuten kummalista miten silmä tottuu pimeään ja alkaa erottaa tummemmat ja vaaleammat kohdat metsässä. Ja miten jalat oppivat kävelemään reippaastikin vaikka samalla tunnustelevat polun epätasaisuuksia.  Tunnen oloni täysin vapaaksi. Olemme kaksi kulkuria samalla polulla kulkemassa pimeyden halki mitään pelkäämättä. Pidämme huolta toisistamme.

IMG_9544 (2).JPG

Killellä on valjaissaan pieni kirkas valo. Tuntuu kuin edelläni leijailisi innokkaan koiran lisäksi jonkinlainen opastava virvatuli, pieni satuolento, se kuljettaa minut turvallisesti metsän poikki lyhtyjen alle, kotiin, navettaan, lapsuuteen nykyisyydessä. En tiedä onko missään mitä näin aikuisena teen enempää luottamusta, kuin siellä missä ei ole valoa, mutta missä on pieni rohkea koirani ja minä kuljemme yhdessä ystävämme pimeyden kansssa.

Reetta

P.S. Upea koiraperheiden kirjavinkki jouluksi tai pimeiden kuukausien varalle tai vaikka mökille mukaan lasten pimeän pelon käsittelyyn on Lena Frölander-Ulfin huikea Minä, Muru ja Metsä. Kirjassa on aivan hurmaava koirapäähenkilö Muru! ❤

http://kustantamo.sets.fi/kirja/mina-muru-ja-metsa/

Myönnän, ostin kirjan itselleni ja Killelle pikkujoululahjaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: